Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia työn kuormittavuudesta
Matilainen, Anniina; Nieminen, Jemina (2023-04-28)
Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia työn kuormittavuudesta
(28.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051042631
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051042631
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka suuri osa varhaiskasvatuksen opettajista kokee työnsä stressaavaksi ja kuinka suuri osa kokee työuupumuksen oireita sekä onko työkokemuksella vaikutusta niiden kokemiseen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, mitkä työ- ja organisaatiopsykologian määrittelemistä työn laadullisista kuormitustekijöistä varhaiskasvatuksen opettajat kokevat työssään eniten kuormittaviksi sekä mitä muita kuormittavia tekijöitä varhaiskasvatuksen opettajan työssä on. Työhyvinvoinnilla on keskeinen vaikutus työntekijän työsuoritukseen ja sitä kautta koko organisaation toiminnalle (Puttonen ym., 2016). Opetusalan työolobarometrin (2021) mukaan 47 % varhaiskasvatuksen opettajista kokee työssään stressiä. Työuupumusta puolestaan kokee jopa kolme viidestä (Taloustutkimus Oy, 2019). Henkilöstön jaksaminen on keskeinen laadukkuus- ja kustannustekijä varhaiskasvatuksessa (Corr ym., 2017). Edellä olevat perustelivat tutkimusaiheen valintaa.
Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselylomakkeella, joka sisälsi monivalintakysymyksiä sekä yhden avoimen kysymyksen. Kyselylomake jaettiin varhaiskasvatuksen opettajien Facebook-ryhmässä ja vastauksia saatiin 105. Monivalintakysymyksiä analysoitiin kuvailevilla menetelmillä, joissa käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumaa. Työkokemuksen ja kuormittuneisuuden osalta testattiin vastausvaihtoehtojen ja työkokemusvuosien keskinäistä riippuvuutta χ2-riippumattomuustestillä. Avointa kysymystä tulkittiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten mukaan lähes 80 % varhaiskasvatuksen opettajista kokee työnsä stressaavaksi vähintään viikoittain. Lisäksi puolet kokee uupumuksen oireita vähintään viikoittain. Varhaiskasvatuksen opettajat kokevat työnsä yhtä stressaavaksi työvuosista riippumatta. Ne opettajat, joiden työkokemus on alle viisi vuotta, kokevat ammatillisen itsetuntonsa alemmaksi ja enemmän kyynistymistä työtään kohtaan kuin yli viisi vuotta työkokemusta omaavat. Tarkasteltaessa työn laadullisia kuormitustekijöitä, kuormittavimmiksi tekijöiksi nousivat multitasking, työhön kuulumattomat tehtävät, asiakirjojen laatiminen, toiminnansuunnittelu, arvoristiriidat, tunne-elämän vaativuus sekä johtaminen. Lisäksi kokonaisuudessaan työn ja perheen ristiriidan osa-alue koettiin kuormittavana. Muista kuormittavista tekijöistä kuormittavimpia olivat henkilöstöön, työn järjestelyyn ja lapsiryhmään liittyvät ongelmat.
Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselylomakkeella, joka sisälsi monivalintakysymyksiä sekä yhden avoimen kysymyksen. Kyselylomake jaettiin varhaiskasvatuksen opettajien Facebook-ryhmässä ja vastauksia saatiin 105. Monivalintakysymyksiä analysoitiin kuvailevilla menetelmillä, joissa käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumaa. Työkokemuksen ja kuormittuneisuuden osalta testattiin vastausvaihtoehtojen ja työkokemusvuosien keskinäistä riippuvuutta χ2-riippumattomuustestillä. Avointa kysymystä tulkittiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten mukaan lähes 80 % varhaiskasvatuksen opettajista kokee työnsä stressaavaksi vähintään viikoittain. Lisäksi puolet kokee uupumuksen oireita vähintään viikoittain. Varhaiskasvatuksen opettajat kokevat työnsä yhtä stressaavaksi työvuosista riippumatta. Ne opettajat, joiden työkokemus on alle viisi vuotta, kokevat ammatillisen itsetuntonsa alemmaksi ja enemmän kyynistymistä työtään kohtaan kuin yli viisi vuotta työkokemusta omaavat. Tarkasteltaessa työn laadullisia kuormitustekijöitä, kuormittavimmiksi tekijöiksi nousivat multitasking, työhön kuulumattomat tehtävät, asiakirjojen laatiminen, toiminnansuunnittelu, arvoristiriidat, tunne-elämän vaativuus sekä johtaminen. Lisäksi kokonaisuudessaan työn ja perheen ristiriidan osa-alue koettiin kuormittavana. Muista kuormittavista tekijöistä kuormittavimpia olivat henkilöstöön, työn järjestelyyn ja lapsiryhmään liittyvät ongelmat.