ESG-tiedonantovirheet arvopaperimarkkinoilla : Pörssiyhtiön ESG-tiedonantovelvollisuudet jälkimarkkinoilla ja vahingonkorvaus
Nummela, Venla (2023-04-26)
ESG-tiedonantovirheet arvopaperimarkkinoilla : Pörssiyhtiön ESG-tiedonantovelvollisuudet jälkimarkkinoilla ja vahingonkorvaus
(26.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051945097
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051945097
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan pörssiyhtiöiden ESG-raportointia sekä erityisesti arvopaperimarkkinaoikeudellisen vahingonkorvaussäännöksen soveltumista ESG-tiedonantovirheisiin. Tutkielman mielenkiinnonkohteena on ESG-raportointivelvollisuuden kehittyminen uuden Euroopan unionin CSR-direktiivin seurauksena. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan ESG-tiedonantovirheitä seuraavien litigaatioiden mahdollisia haasteita Suomessa erityisesti Yhdysvalloissa nähty oikeuskehitys huomioiden.
Tutkielman tutkimuskysymyksinä ovat tiivistetysti, miten ESG-raportointi asettuu arvopaperimarkkinaoikeudelliseen kontekstiin, miten vahingonkorvaussäännös soveltuu arvopaperimarkkinoille ja erityisesti ESG-raportoinnin tiedonantovirheisiin sekä miten arvopaperimarkkinaoikeudelliset ESG-litigaatiot soveltuisivat suomalaiseen kontekstiin.
Tutkielman tutkimuskysymyksiin pyritään vastaamaan erityisesti lainoppia hyödyntäen. Lisäksi tutkielmassa on tarpeen hyödyntää arvopaperimarkkinoiden taloudellisen luonteen vuoksi tiettyjä oikeustaloustieteellisiä teorioita ja käsitteitä. Tutkielmassa tarkastellaan nykyistä lainsäädäntöä myös osin de lege ferenda näkökulmasta. Tutkielmassa käytetään laajasti sekä kansallista että kansainvälistä oikeuskirjallisuutta. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään yhdysvaltalaista oikeuskäytäntöä ESG-litigaatioiden havainnollistamiseksi.
Tutkielman keskeisenä tutkimustuloksena on, että ESG-raportointi tulee kasvattamaan merkittävästi asemaansa pörssiyhtiöiden raportointivelvollisuuksissa. Myös ESG-tiedonantovirheet tulevat mitä luultavammin lisääntymään ja erityisen haastavana voidaan tutkielman perusteella pitää tulevaisuuteen suuntautuvien ESG-lausumien raportointia. Kyseiset lausumat ovat tutkielman perusteella myös yksi potentiaalisimmista ESG-litigaatioiden kanneperusteista.
Suomalaisen arvopaperimarkkinaoikeudellisen vahingonkorvaussäännöksen toimivuus ESG-tiedonantovirheiden yhteydessä voidaan kuitenkin tutkielman perusteella osin kyseenalaistaa. Tutkielman perusteella arvopaperimarkkinaoikeudellinen vahingonkorvaussäännös tuntuukin tarvitsevan rinnalleen selkeyttäviä tulkintaohjeita tai -säännöksiä. Lisäksi tutkielman perusteella nykyistä ryhmäkanteen soveltamisalaa voidaan pitää ongelmallisena ESG-litigaatioiden näkökulmasta. ESG-litigaatiot muodostavat tutkielman perusteella kuitenkin uuden ainakin teoriassa realistisen uhkan pörssiyhtiöille, mikä yhtiöiden on syytä tiedostaa ja huomioida toiminnassaan.
Tutkielman tutkimuskysymyksinä ovat tiivistetysti, miten ESG-raportointi asettuu arvopaperimarkkinaoikeudelliseen kontekstiin, miten vahingonkorvaussäännös soveltuu arvopaperimarkkinoille ja erityisesti ESG-raportoinnin tiedonantovirheisiin sekä miten arvopaperimarkkinaoikeudelliset ESG-litigaatiot soveltuisivat suomalaiseen kontekstiin.
Tutkielman tutkimuskysymyksiin pyritään vastaamaan erityisesti lainoppia hyödyntäen. Lisäksi tutkielmassa on tarpeen hyödyntää arvopaperimarkkinoiden taloudellisen luonteen vuoksi tiettyjä oikeustaloustieteellisiä teorioita ja käsitteitä. Tutkielmassa tarkastellaan nykyistä lainsäädäntöä myös osin de lege ferenda näkökulmasta. Tutkielmassa käytetään laajasti sekä kansallista että kansainvälistä oikeuskirjallisuutta. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään yhdysvaltalaista oikeuskäytäntöä ESG-litigaatioiden havainnollistamiseksi.
Tutkielman keskeisenä tutkimustuloksena on, että ESG-raportointi tulee kasvattamaan merkittävästi asemaansa pörssiyhtiöiden raportointivelvollisuuksissa. Myös ESG-tiedonantovirheet tulevat mitä luultavammin lisääntymään ja erityisen haastavana voidaan tutkielman perusteella pitää tulevaisuuteen suuntautuvien ESG-lausumien raportointia. Kyseiset lausumat ovat tutkielman perusteella myös yksi potentiaalisimmista ESG-litigaatioiden kanneperusteista.
Suomalaisen arvopaperimarkkinaoikeudellisen vahingonkorvaussäännöksen toimivuus ESG-tiedonantovirheiden yhteydessä voidaan kuitenkin tutkielman perusteella osin kyseenalaistaa. Tutkielman perusteella arvopaperimarkkinaoikeudellinen vahingonkorvaussäännös tuntuukin tarvitsevan rinnalleen selkeyttäviä tulkintaohjeita tai -säännöksiä. Lisäksi tutkielman perusteella nykyistä ryhmäkanteen soveltamisalaa voidaan pitää ongelmallisena ESG-litigaatioiden näkökulmasta. ESG-litigaatiot muodostavat tutkielman perusteella kuitenkin uuden ainakin teoriassa realistisen uhkan pörssiyhtiöille, mikä yhtiöiden on syytä tiedostaa ja huomioida toiminnassaan.