Hybridiorganisaation suoritusmittaus : Case Suomen Ilmailuopisto
Wasen, Joakim (2023-05-12)
Hybridiorganisaation suoritusmittaus : Case Suomen Ilmailuopisto
(12.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051945040
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051945040
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee hybridiorganisaatioiden suoritusmittausta. Hybridiorganisaation käsite voi tarkoittaa liiketaloustieteissä useita asioita, mutta tässä tutkielmassa puhuttaessa hybridiorganisaatioista tarkoitetaan sillä aina julkisen sektorin ja yksityisen sektorin parhaita käytäntöjä yhdisteleviä organisaatioita.
Tämän tutkielman tekeminen on toteutettu kvalitatiivisena case-tutkimuksena. Case-yrityksenä toimii Suomen Ilmailuopisto Oy. Tutkielma ei ole kuitenkaan toimeksianto Suomen Ilmailuopisto Oy:ltä, joten tutkielman pääpaino ei ole case-organisaation toimien tutkimisessa ja arvioinnissa, vaan enemmän yleisen ymmärryksen kasvattamisessa ja syventämisessä tutkittavasta aiheesta.
Tutkielma sisältää aluksi laajasti teoriaa sekä hybridiorganisaatioista että suoritusmittaamisesta. Tämän jälkeen Suomen Ilmailuopistoa tutkitaan kahdella teemahaastattelulla, joiden tärkeimmät löydökset esitellään aiempaan teoriaosuuteen linkitettynä.
Jotta tutkielma pysyisi fokusoituneena tutkimusongelmaan, on viitekehykseksi valikoitunut uusi julkisjohtajuus, jossa julkissektorilla pyritään tehostamaan toimintaa yksityissektorilta tutuilla toimilla.
Tutkielma on laadittu erittäin mielenkiintoisena ajankohtana niin Suomen Ilmailuopistolle kuin koko lentoalallekin. Covid-19 pandemian vuoksi lentoala on ollut ahdingossa muutaman vuoden. Nyt tilanne näyttää pandemian suhteen paremmalta lentoalalla, mutta Venäjän aloittama sota Ukrainaan häiritsee lentoalaa ja erityisesti Finnairin pitkän aikavälin strategiaa. Finnairin pitkän aikavälin strategian peruspilari, eli Aasian ja Euroopan välinen kustannustehokas ja nopea reitti, kärsii Venäjän ylilentokiellosta. Myös tämä aiheuttaa ongelmia Suomen tulevaan liikennelentäjätarpeen arviointiin.
Huolimatta näistä vaikeuksista arvioida tulevaa lentäjätarvetta, joutuu Suomen Ilmailuopisto tekemään yhdessä sidosryhmiensä kanssa päätökset lentäjien kouluttamisesta, kaluston huollosta ja mahdollisesta uusimisesta, vanhan myynnistä ja monista muista asioista. Suomen Ilmailuopisto, kuten monet muutkin hybridiorganisaatiot, voi kuitenkin hyötyä juuri hybridisyydestään. Haasteista voidaan selvitä puhtaasti julkisen sektorin organisaatioita paremmin, sillä osaa resursseista voidaan käyttää yksityissektorilla, eli asiakastoimintaan.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että hybriditoiminta on kasvanut Suomen Ilmailuopistossa vuosien varrella. Myös suoritusmittausta tehdään Ilmailuopistossa jonkin verran, jonka lisäksi toimintaa ollaan kehittämässä tällä hetkellä aiempaa enemmän. Turvallisuuselementit luovat oman ulottuvuuden lentokouluissa ja -alalla, ja vaikuttavat mittareiden valintaan. Suoritusta mitataan samoin tavoin kuin yksityissektorilla toimivissa organisaatioissa, joskin taloudelliset mittarit eivät saa yhtä suurta huomiota.
Haasteet, jotka suoritusmittareiden valinta kohdeorganisaatiossa aiheuttaa, nousee tärkeäksi löydökseksi tutkielmassa. Sopivien mittareiden valinta, jotka sopisivat niin yksilö-, ryhmä-, kuin organisaatiotasolle eivät ole helppoja löytää. Tämän lisäksi strategiset valinnat aiheuttavat omat haasteensa, jotka voivat viedä organisaation toimintaa aivan eri suuntiin. Yhtenä mielenkiintoisena asiana esiin nousee myös asiakastoiminnalla hankitun rahan käyttäminen.
Tämän tutkielman tekeminen on toteutettu kvalitatiivisena case-tutkimuksena. Case-yrityksenä toimii Suomen Ilmailuopisto Oy. Tutkielma ei ole kuitenkaan toimeksianto Suomen Ilmailuopisto Oy:ltä, joten tutkielman pääpaino ei ole case-organisaation toimien tutkimisessa ja arvioinnissa, vaan enemmän yleisen ymmärryksen kasvattamisessa ja syventämisessä tutkittavasta aiheesta.
Tutkielma sisältää aluksi laajasti teoriaa sekä hybridiorganisaatioista että suoritusmittaamisesta. Tämän jälkeen Suomen Ilmailuopistoa tutkitaan kahdella teemahaastattelulla, joiden tärkeimmät löydökset esitellään aiempaan teoriaosuuteen linkitettynä.
Jotta tutkielma pysyisi fokusoituneena tutkimusongelmaan, on viitekehykseksi valikoitunut uusi julkisjohtajuus, jossa julkissektorilla pyritään tehostamaan toimintaa yksityissektorilta tutuilla toimilla.
Tutkielma on laadittu erittäin mielenkiintoisena ajankohtana niin Suomen Ilmailuopistolle kuin koko lentoalallekin. Covid-19 pandemian vuoksi lentoala on ollut ahdingossa muutaman vuoden. Nyt tilanne näyttää pandemian suhteen paremmalta lentoalalla, mutta Venäjän aloittama sota Ukrainaan häiritsee lentoalaa ja erityisesti Finnairin pitkän aikavälin strategiaa. Finnairin pitkän aikavälin strategian peruspilari, eli Aasian ja Euroopan välinen kustannustehokas ja nopea reitti, kärsii Venäjän ylilentokiellosta. Myös tämä aiheuttaa ongelmia Suomen tulevaan liikennelentäjätarpeen arviointiin.
Huolimatta näistä vaikeuksista arvioida tulevaa lentäjätarvetta, joutuu Suomen Ilmailuopisto tekemään yhdessä sidosryhmiensä kanssa päätökset lentäjien kouluttamisesta, kaluston huollosta ja mahdollisesta uusimisesta, vanhan myynnistä ja monista muista asioista. Suomen Ilmailuopisto, kuten monet muutkin hybridiorganisaatiot, voi kuitenkin hyötyä juuri hybridisyydestään. Haasteista voidaan selvitä puhtaasti julkisen sektorin organisaatioita paremmin, sillä osaa resursseista voidaan käyttää yksityissektorilla, eli asiakastoimintaan.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että hybriditoiminta on kasvanut Suomen Ilmailuopistossa vuosien varrella. Myös suoritusmittausta tehdään Ilmailuopistossa jonkin verran, jonka lisäksi toimintaa ollaan kehittämässä tällä hetkellä aiempaa enemmän. Turvallisuuselementit luovat oman ulottuvuuden lentokouluissa ja -alalla, ja vaikuttavat mittareiden valintaan. Suoritusta mitataan samoin tavoin kuin yksityissektorilla toimivissa organisaatioissa, joskin taloudelliset mittarit eivät saa yhtä suurta huomiota.
Haasteet, jotka suoritusmittareiden valinta kohdeorganisaatiossa aiheuttaa, nousee tärkeäksi löydökseksi tutkielmassa. Sopivien mittareiden valinta, jotka sopisivat niin yksilö-, ryhmä-, kuin organisaatiotasolle eivät ole helppoja löytää. Tämän lisäksi strategiset valinnat aiheuttavat omat haasteensa, jotka voivat viedä organisaation toimintaa aivan eri suuntiin. Yhtenä mielenkiintoisena asiana esiin nousee myös asiakastoiminnalla hankitun rahan käyttäminen.