"Hengitän syvään ja uskottelen itselleni, että kaikki on hyvin" – 5.–6. ja 9.-luokkalaisten stressikokemuksia
Etula, Eveliina (2023-04-28)
"Hengitän syvään ja uskottelen itselleni, että kaikki on hyvin" – 5.–6. ja 9.-luokkalaisten stressikokemuksia
Etula, Eveliina
(28.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051945423
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051945423
Tiivistelmä
Laadullisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 5.–6.- ja 9.-luokkalaisten stressikokemuksia. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat muun muassa nuorten koulu-uupumisen ja väsymyksen nousseen huolestuttavan paljon. Opettajien on tärkeä saada tietoa oppilaiden stressistä ja sen oireilusta, jotta he pystyvät tukemaan oppilaitaan mahdollisimman hyvin ja ohjata heitä tarvittaessa koulukuraattorille tai -psykologille juttelemaan.
Tutkimuskysymyksenä oli 5.–6.- ja 9.-luokkalaisten stressikokemuksien selvittämisen lisäksi tutkia, löytyykö näiden ikäluokkien stressikokemuksista jotain yhteistä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, onko sukupuolella jotain merkitystä stressikokemuksiin. Aineisto kerättiin laadullisella kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä 26 oppilasta. Aineiston analyysitavassa hyödynnettiin sekä teoriaohjaavan että aineistolähtöisen analyysin piirteitä. Pohjana tutkimukselle oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusin kouluterveyskysely vuodelta 2021. Kyselystä poimittiin tutkimuksen kannalta tärkeimmät indikaattorit, joiden tulokset koottiin omiksi taulukoiksi. Pohdinnassa tuloksia peilattiin THL:n kouluterveyskyselyn tuloksiin havaiten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia niiden välillä.
Tutkimusten tuloksissa nousi esiin lasten ja nuorten tärkeimpinä stressinaiheuttajina kouluasiat, kuten kokeet, kiire ja haastavat tehtävät. Toinen merkittävä stressitekijä oli erilaiset sosiaaliset tilanteet, joihin lukeutui pari- ja ryhmätehtävät, kaverisuhteet sekä esitelmät ja muu luokan edessä puhuminen. Sukupuolella näytti olevan merkitystä stressikokemuksiin. Kyselyyn vastanneet pojat stressasivat enemmän koulussa pärjäämistä ja kokeita, kun taas tyttöjä huolestutti vahvemmin muun muassa sosiaaliset asiat, kuten kaverisuhteet. Huomionarvoinen havainto oli ehdottomasti myös se, että 5.–6.-luokkalaisilla oli toimivia ja konkreettisia stressinhallintakeinoja, kun taas usealla 9.-luokkalaisilla ei löytynyt mitään keinoja lievittää stressiä.
Tutkimuskysymyksenä oli 5.–6.- ja 9.-luokkalaisten stressikokemuksien selvittämisen lisäksi tutkia, löytyykö näiden ikäluokkien stressikokemuksista jotain yhteistä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, onko sukupuolella jotain merkitystä stressikokemuksiin. Aineisto kerättiin laadullisella kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä 26 oppilasta. Aineiston analyysitavassa hyödynnettiin sekä teoriaohjaavan että aineistolähtöisen analyysin piirteitä. Pohjana tutkimukselle oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusin kouluterveyskysely vuodelta 2021. Kyselystä poimittiin tutkimuksen kannalta tärkeimmät indikaattorit, joiden tulokset koottiin omiksi taulukoiksi. Pohdinnassa tuloksia peilattiin THL:n kouluterveyskyselyn tuloksiin havaiten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia niiden välillä.
Tutkimusten tuloksissa nousi esiin lasten ja nuorten tärkeimpinä stressinaiheuttajina kouluasiat, kuten kokeet, kiire ja haastavat tehtävät. Toinen merkittävä stressitekijä oli erilaiset sosiaaliset tilanteet, joihin lukeutui pari- ja ryhmätehtävät, kaverisuhteet sekä esitelmät ja muu luokan edessä puhuminen. Sukupuolella näytti olevan merkitystä stressikokemuksiin. Kyselyyn vastanneet pojat stressasivat enemmän koulussa pärjäämistä ja kokeita, kun taas tyttöjä huolestutti vahvemmin muun muassa sosiaaliset asiat, kuten kaverisuhteet. Huomionarvoinen havainto oli ehdottomasti myös se, että 5.–6.-luokkalaisilla oli toimivia ja konkreettisia stressinhallintakeinoja, kun taas usealla 9.-luokkalaisilla ei löytynyt mitään keinoja lievittää stressiä.