Ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus taloustieteessä : Hyödyn diskonttaamisen haasteet kestävän kehityksen näkökulmasta
Arvio, Emma (2023-04-28)
Ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus taloustieteessä : Hyödyn diskonttaamisen haasteet kestävän kehityksen näkökulmasta
Arvio, Emma
(28.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052347040
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052347040
Tiivistelmä
Kun tehdään kustannus-hyötylaskelmia hyvin pitkällä aikavälillä, yksi tekijä on tyypillisesti ratkaiseva siinä, minkälaisia laskelmien lopputulokset ovat: diskonttokorko, eli se korko, jolla tulevaisuuden hyötyjä muutetaan nykyarvoonsa. Mitä suurempaa diskonttokorkoa käytetään, sen vähemmän tulevaisuuden hyödyillä nähdään laskennallista arvoa, ja mitä kauemmas tulevaisuuteen katsotaan, sitä enemmän valitun koron merkitys korostuu. Erityisen tärkeää diskonttokoron valinta on ilmastonmuutokseen liittyvissä laskelmissa, sillä ilmastokriisin vaikutukset ulottuvat jopa tuhansien vuosien päähän ja ovat monilta osin peruuttamattomia.
Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan nykyisten sukupolvien tulisi täyttää tarpeensa niin, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus täyttää omat tarpeensa. Koska ilmastokriisiin liittyvissä laskelmissa käytetyn diskonttokoron tason valinta vaikuttaa merkittävästi suosituksiin ilmastokriisin vastaisten toimien laajuudesta ja voimakkuudesta, valinnassa tulisi huomioida vaikutukset ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen. Valittujen diskonttokorkojen taso kuitenkin vaihtelee suuresti eri raporttien välillä.
Teoreettisesti ylisukupolvista diskonttaamista voidaan perustella useilla eri tavoilla, esimerkiksi preskriptiivisellä, deskriptiivisellä, kasvuun perustuvalla ja vaihtoehtoiskustannukseen perustuvalla diskonttaamisella. Matemaattisesti diskonttokoron kaava muuttuu, jos vakioisen koron sijaan käytetään esimerkiksi laskevaa, eli hyperbolista diskonttokorkoa, tai oikeudenmukaisuutta kuvaavaa kerrointa.
Kysymys oikeasta diskonttokoron tasosta nähdään usein taloustieteessä hyvin vaikeana ja moniulotteisena. Joidenkin mielestä kysymys on ennen kaikkea eettinen, jolloin suhteessa pienempi diskonttokorko, laskevan diskonttokoron käyttö tai joissakin tapauksissa kokonaan toinen lähestymistapa nähdään oikeana valintana. Toisten mielestä objektiivisempi ja johdonmukaisempi tapa diskonttokoron valintaan on käyttää markkinakorkoa. Esimerkiksi tunnettujen taloustieteilijöiden Nicholas Sternin ja William Nordhausin näkemykset oikeista perusteista diskonttokoron tasolle poikkeavat suuresti toisistaan, ja heidän tekemiensä laskelmien johtopäätökset ovatkin ratkaisevasti erilaisia riippuen juuri valitun diskonttokoron tasosta. Yhtä oikeaa vastausta diskonttokorkokysymykseen ei siis ole olemassa, ja aihe jakaa suuresti taloustieteilijöitä.
Jotta kestävän kehityksen periaatteet toteutuisivat, tulisi niin ilmastolaskelmissa kuin poliittisessa päätöksenteossa pyrkiä huomioimaan ilmastokriisin pitkän aikavälin vaikutukset sekä varovaisuusperiaatteen toteutuminen. Koska ilmastokriisi on ongelmana hyvin moniulotteinen ja tieteenalarajat ylittävä, tulisi ilmastokriisin vaikutuksia tutkittaessa suosia poikkitieteellistä tutkimusta, jossa yhdistyvät ilmastokriisin sosiaaliset, taloudelliset, ekologiset ja kulttuurilliset ulottuvuudet. Kansainvälisen hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan lähivuodet ja vuosikymmenet ovat ratkaisevia ilmastokriisin torjunnassa, joten siksi olisi tärkeää ymmärtää eri diskonttokorkojen implikaatiot politiikkasuosituksille sekä jatkaa kriittistä keskustelua diskonttokoron valinnasta ja tulevien sukupolvien oikeuksien toteutumisesta.
Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan nykyisten sukupolvien tulisi täyttää tarpeensa niin, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus täyttää omat tarpeensa. Koska ilmastokriisiin liittyvissä laskelmissa käytetyn diskonttokoron tason valinta vaikuttaa merkittävästi suosituksiin ilmastokriisin vastaisten toimien laajuudesta ja voimakkuudesta, valinnassa tulisi huomioida vaikutukset ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen. Valittujen diskonttokorkojen taso kuitenkin vaihtelee suuresti eri raporttien välillä.
Teoreettisesti ylisukupolvista diskonttaamista voidaan perustella useilla eri tavoilla, esimerkiksi preskriptiivisellä, deskriptiivisellä, kasvuun perustuvalla ja vaihtoehtoiskustannukseen perustuvalla diskonttaamisella. Matemaattisesti diskonttokoron kaava muuttuu, jos vakioisen koron sijaan käytetään esimerkiksi laskevaa, eli hyperbolista diskonttokorkoa, tai oikeudenmukaisuutta kuvaavaa kerrointa.
Kysymys oikeasta diskonttokoron tasosta nähdään usein taloustieteessä hyvin vaikeana ja moniulotteisena. Joidenkin mielestä kysymys on ennen kaikkea eettinen, jolloin suhteessa pienempi diskonttokorko, laskevan diskonttokoron käyttö tai joissakin tapauksissa kokonaan toinen lähestymistapa nähdään oikeana valintana. Toisten mielestä objektiivisempi ja johdonmukaisempi tapa diskonttokoron valintaan on käyttää markkinakorkoa. Esimerkiksi tunnettujen taloustieteilijöiden Nicholas Sternin ja William Nordhausin näkemykset oikeista perusteista diskonttokoron tasolle poikkeavat suuresti toisistaan, ja heidän tekemiensä laskelmien johtopäätökset ovatkin ratkaisevasti erilaisia riippuen juuri valitun diskonttokoron tasosta. Yhtä oikeaa vastausta diskonttokorkokysymykseen ei siis ole olemassa, ja aihe jakaa suuresti taloustieteilijöitä.
Jotta kestävän kehityksen periaatteet toteutuisivat, tulisi niin ilmastolaskelmissa kuin poliittisessa päätöksenteossa pyrkiä huomioimaan ilmastokriisin pitkän aikavälin vaikutukset sekä varovaisuusperiaatteen toteutuminen. Koska ilmastokriisi on ongelmana hyvin moniulotteinen ja tieteenalarajat ylittävä, tulisi ilmastokriisin vaikutuksia tutkittaessa suosia poikkitieteellistä tutkimusta, jossa yhdistyvät ilmastokriisin sosiaaliset, taloudelliset, ekologiset ja kulttuurilliset ulottuvuudet. Kansainvälisen hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan lähivuodet ja vuosikymmenet ovat ratkaisevia ilmastokriisin torjunnassa, joten siksi olisi tärkeää ymmärtää eri diskonttokorkojen implikaatiot politiikkasuosituksille sekä jatkaa kriittistä keskustelua diskonttokoron valinnasta ja tulevien sukupolvien oikeuksien toteutumisesta.