Big datan hyödyntämisen edellytykset johdon laskentatoimessa institutionaalisten logiikoiden näkökulmasta

Abstract

Big datasta on puhuttu jo kohtalaisen pitkään ja sen mahdollisuudet ovat kirjallisuudessa olleet osittain jopa hyvin valtavia johdon laskentatoimen alueella. Kirjallisuudessa big datan on ennustettu voivan jopa mullistaa johdon laskentatoimen käytännöt ja voivan muuttuu laskentatoimea merkittävästi. Kirjallisuus on kuitenkin ollut toistaiseksi hyvin teoreettista ja sen käyttöönottoa ja sen haasteita johdon laskentatoimen alueella on tarkasteltu vielä kovin vähän sen suurista mahdollisuuksista huolimatta. Tässä tutkimuksessa pyritään osaltaan lisäämään tietoa big datan käyttöönottamisesta ja sen haasteista johdon laskentatoimen alueella tarkastelemalla sen edellytyksiä institutionaalisen teorian ja logiikan kirjallisuuden luoman viitekehyksen avulla. Eli tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisen institutionaalisen logiikan johdon laskentatoimen näkemykset ja olettamukset big datasta muodostavat ja millaiset edellytykset se luo big datan käyttämiselle tai käyttöönottamiselle johdon laskentatoimen alueella. Muodostaako tämä johdon laskentatoimen institutionaalinen logiikka mahdollisesti, jossa big datan käyttäminen kohtaa haasteita tai heikentää sen edellytyksiä johdon laskentatoimessa. Tähän vastaamiseksi tutkimus toteutettiin laadullisten haastattelujen avulla. Haastateltaviksi henkilöiksi valikoitui henkilöitä, joiden profiilit poikkesivat toisistaan ja heidän taustansa laskentatoimen tehtävistä olivat erilaisia. Kaikkia yhdisti kuitenkin se, että he olivat ainakin jossain vaiheessa työuraansa toimineet sisäisen laskentatoimen tehtävien parissa. Tutkimuksessa löydettiin, että isossa kuvassa johdon laskentatoimessa ei näyttäisi olevan sellaisia big dataa estäviä ajatuksia tai oletuksia. Kuitenkin syvemmälle big dataan mentäessä muodostui logiikka, joka perustui enemmän hieman skeptisempiin ja passiivisempiin näkemyksiin ja oletuksiin big datasta ja sen muutosvoimasta johdon laskentatoimessa. Tämä vaikutti eniten siihen, että johdon laskentatoimen roolin ei nähty muuttuneen eikä myöskään muuttuvan big datan aikakaudella. Ei myöskään nähty, että sen olisi mitenkään pakko muuttua big datan myötä ainakaan siinä mittakaavassa kuin kirjallisuudessa big datan käyttöönottamisen edellyttämiseksi on osittain ehkä vaadittu. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että ainakaan mitään selkeää käyttöönottoa edistävää logiikkaa ei johdon laskentatoimessa käytännön tasolla tässä tutkimuksessa löydetty. Logiikka näytti enemmän mukailevan kirjallisuuden skeptisempiä ja passiivisempia näkemyksiä. Roolin muutoksen kautta edellytykset näyttivät jopa heikentyneiltä, joten tämän tutkimuksen perusteella johdon laskentatoimessa näyttäisi jollain tasolla olevan big datan käyttöönottoa estäviä tekijöitä institutionaalisen logiikan näkökulmasta.