Tuotannon keskittyneisyyttä määrittävät tekijät sekä keskittyneisyyden implikaatiot toimitusketjulle : tuotannosta yleisesti tehtyjen havaintojen peilaaminen puolijohdetuotantoon
Helminen, Markus (2023-05-22)
Tuotannon keskittyneisyyttä määrittävät tekijät sekä keskittyneisyyden implikaatiot toimitusketjulle : tuotannosta yleisesti tehtyjen havaintojen peilaaminen puolijohdetuotantoon
(22.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052447608
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052447608
Tiivistelmä
Elektronisille laitteille kriittisten puolijohteiden tuotanto on viimeisten vuosikymmenten aikana keskittynyt muutamalle suurelle toimijalle. Puolijohteita hyödyntävät nykyään tuotannossaan lähes kaikki elektronisia komponentteja valmistavat sekä hyödyntävät toimijat. Toimijoiden sijaitessa pääasiassa Kiinassa ja Taiwanissa on tuotanto myös maantieteellisesti ja poliittisesti hyvin keskittynyttä.
Tuotannon keskittymiseen ja hajautumiseen on useita eri syitä. Keskittyneisyydellä ja hajautuneisuudella on myös erilaisia implikaatioita toimitusketjun alavirralle. Puolijohteiden globaali tarve sekä tuotannon keskittyminen voivat yhdistelmänä olla alttiita erilaisille riskeille ja siten johtaa maailmanlaajuisiin toimitusketjujen häiriöihin, joista viimeisimpänä esimerkkinä on COVID-19 pandemia.
Tutkimus pyrkii vastaamaan tutkimusongelmaan seuraavilla tutkimuskysymyksillä: 1. Mitkä ajurit määrittävät tuotannon keskittyneisyysastetta? 2. Mitä implikaatioita, sekä yleisesti että tarkemmin puolijohdetuotannon keskittyneisyydellä on toimitusketjulle? 3. Miten tuotannon keskittyneisyyttä ja puolijohdeteollisuutta käsittelevä tutkimuskirjallisuus on muuttunut 2000-luvulla?
Tutkimus on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Metodi mahdollistaa läpinäkyvän ja systemaattisen olemassa olevan kirjallisuuden analysoinnin. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda yhteen jo olemassa olevaa kirjallisuutta ja siten tutkia tuotannon keskittyneisyyteen tai hajautuneisuuteen johtaneita seikkoja ja niitä käsittelevää kirjallisuutta. Tarkemmin tutkitaan puolijohteiden keskittyneeseen tuotantoon johtaneita seikkoja sekä keskittyneisyyden implikaatioita toimitusketjuille.
Tutkimuksesta selviää, että tuotannon keskittyneisyyteen vaikuttavat muun muassa valmistettava tuote, markkinoiden kysynnän rakenne, kuljetusten tarve ja -kustannukset sekä ympäristövaikutusten merkitys. Keskittynyt tuotanto tuo etuja tasaisen kysynnän markkinoille, joilla hintakilpailu sekä tuotekehityspaineet ovat kovat. Keskittynyt tuotanto on myös edistänyt innovointia sekä mahdollistanut nopeasti kasvavaan kysyntään vastaamisen.
Hajautunut tai paikallistettu tuotanto taas on kannattavampaa, kun kysyntä on vaihtelevaa, tuotteet yksinkertaisempia ja mahdollisesti kriittisiä, kuten terveyspalveluiden tuotteet. Paikallistettu tuotanto on ketterämpää, jolloin se mahdollistaa nopean kysynnän vaihteluihin vastaamisen sekä tuotteiden räätälöinnin markkinakohtaisesti.
Tutkimus esittää, että puolijohteiden valmistuksen luonteen vuoksi tuotanto on luonnollisesti keskittynyt keskittyneisyyden riskeistä huolimatta. Pääomavaltaisuus, tuotannon korkeat kustannukset sekä työvoimaan ja tuotekehitykseen liittyvät vaateet muodostavat kontekstin, jossa vain suurten määrien tuottaminen on kannattavaa.
Tutkimus kontribuoi tieteelliseen kirjallisuuteen tuomalla yhteen jo olemassa olevaa tuotantoa ja vielä tarkemmin puolijohdetuotannon keskittyneisyyteen liittyvää kirjallisuutta. Käytännössä tutkimustuloksia voidaan hyödyntää päätöksenteon apuna.
Tuotannon keskittymiseen ja hajautumiseen on useita eri syitä. Keskittyneisyydellä ja hajautuneisuudella on myös erilaisia implikaatioita toimitusketjun alavirralle. Puolijohteiden globaali tarve sekä tuotannon keskittyminen voivat yhdistelmänä olla alttiita erilaisille riskeille ja siten johtaa maailmanlaajuisiin toimitusketjujen häiriöihin, joista viimeisimpänä esimerkkinä on COVID-19 pandemia.
Tutkimus pyrkii vastaamaan tutkimusongelmaan seuraavilla tutkimuskysymyksillä: 1. Mitkä ajurit määrittävät tuotannon keskittyneisyysastetta? 2. Mitä implikaatioita, sekä yleisesti että tarkemmin puolijohdetuotannon keskittyneisyydellä on toimitusketjulle? 3. Miten tuotannon keskittyneisyyttä ja puolijohdeteollisuutta käsittelevä tutkimuskirjallisuus on muuttunut 2000-luvulla?
Tutkimus on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Metodi mahdollistaa läpinäkyvän ja systemaattisen olemassa olevan kirjallisuuden analysoinnin. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda yhteen jo olemassa olevaa kirjallisuutta ja siten tutkia tuotannon keskittyneisyyteen tai hajautuneisuuteen johtaneita seikkoja ja niitä käsittelevää kirjallisuutta. Tarkemmin tutkitaan puolijohteiden keskittyneeseen tuotantoon johtaneita seikkoja sekä keskittyneisyyden implikaatioita toimitusketjuille.
Tutkimuksesta selviää, että tuotannon keskittyneisyyteen vaikuttavat muun muassa valmistettava tuote, markkinoiden kysynnän rakenne, kuljetusten tarve ja -kustannukset sekä ympäristövaikutusten merkitys. Keskittynyt tuotanto tuo etuja tasaisen kysynnän markkinoille, joilla hintakilpailu sekä tuotekehityspaineet ovat kovat. Keskittynyt tuotanto on myös edistänyt innovointia sekä mahdollistanut nopeasti kasvavaan kysyntään vastaamisen.
Hajautunut tai paikallistettu tuotanto taas on kannattavampaa, kun kysyntä on vaihtelevaa, tuotteet yksinkertaisempia ja mahdollisesti kriittisiä, kuten terveyspalveluiden tuotteet. Paikallistettu tuotanto on ketterämpää, jolloin se mahdollistaa nopean kysynnän vaihteluihin vastaamisen sekä tuotteiden räätälöinnin markkinakohtaisesti.
Tutkimus esittää, että puolijohteiden valmistuksen luonteen vuoksi tuotanto on luonnollisesti keskittynyt keskittyneisyyden riskeistä huolimatta. Pääomavaltaisuus, tuotannon korkeat kustannukset sekä työvoimaan ja tuotekehitykseen liittyvät vaateet muodostavat kontekstin, jossa vain suurten määrien tuottaminen on kannattavaa.
Tutkimus kontribuoi tieteelliseen kirjallisuuteen tuomalla yhteen jo olemassa olevaa tuotantoa ja vielä tarkemmin puolijohdetuotannon keskittyneisyyteen liittyvää kirjallisuutta. Käytännössä tutkimustuloksia voidaan hyödyntää päätöksenteon apuna.