Terroristiryhmän rikollisen toiminnan kannalta olennaisen tehtävän hoitaminen lain esitöiden ja oikeusvertailun valossa
Salminen, Karolina (2023-05-15)
Terroristiryhmän rikollisen toiminnan kannalta olennaisen tehtävän hoitaminen lain esitöiden ja oikeusvertailun valossa
Salminen, Karolina
(15.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052447547
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052447547
Tiivistelmä
Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2020 mietinnön, jossa käsiteltiin terrorismirikosten sääntelyn ajanmukaisuutta ja vastaavuutta vertailumaiden sääntelyn kanssa. Mietinnön seurauksena Suomen terroristiryhmiä koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin ja vuonna 2021 hyväksyttiin hallituksen esitys 89/2021, jonka yhtenä tavoitteena oli se, että terroristiryhmiä koskevien säännösten soveltamisala laajenisi merkittävästi.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan rikoslain 34a luvun 4§ 4-kohtaa, jonka mukaan on rangaistavaa hoitaa terroristiryhmän rikollisen toiminnan kannalta olennaista tehtävää. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella sitä, millä tavoin hallituksen esityksen 89/2021 hyväksyminen ja sen seurauksena voimaan tulleet säännökset laajentavat terroristiryhmän toimintaan osallistumiseen liittyvää tunnusmerkistöä suhteessa aiempaan rikoslain sääntelyyn. Tutkielman metodi on lainopillinen ja sen tavoitteena on selventää voimassa olevaa sääntelyä erityisesti terroristiryhmän toimintaan osallistumista koskevien säännösten osalta.
Tutkimuksessa tarkastellaan vertailumaina Norjaa, Tanskaa, Saksaa ja Ruotsia. Oikeusvertailussa keskitytään erityisesti siihen oikeuskäytäntöön, jota kyseisissä maissa on syntynyt terroristiryhmien toimintaan osallistumisen liittyen. Tarkastelun tavoitteena on selvittää, minkälaisia oikeudellisia kysymyksiä ulkomaisissa tuomioistuimissa on ratkaistu osallistumisen käsitteeseen liittyen. Tutkimuskysymyksen näkökulmasta keskeisimpiä maita ovat Norja ja Saksa, joissa on arvioitu muun muassa yksityiselämän suojan sekä terroristiryhmän toimintaan osallistumisen välistä rajanvetoa.
Kansallista lainsäädäntöä koskevassa osassa keskitytään erityisesti lain esitöihin ja siihen, minkä tyyppiset teot ovat nyt rangaistavia terroristiryhmän rikollisen toiminnan kannalta olennaisina tehtävinä. Kansallista lainsäädäntöä koskevassa jaksossa tarkastellaan erityisesti naisten roolia terrorismissa sekä osallistumista terroristiryhmän toimintaan internetin välityksellä.
Tutkimuksen johtopäätöksissä arvioidaan sitä, onko terroristiryhmiä koskevien säännösten soveltamisala laajentunut merkittävästi ja miten terrorismia koskevaa lainsäädäntöä tulisi kehittää seuraavien vuosien aikana. Johtopäätöksissä myös nostetaan esiin niitä huomioita, joita tutkimuksessa on syntynyt kansainvälisen vertailun pohjalta esimerkiksi yksityiselämän suojan osalta.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan rikoslain 34a luvun 4§ 4-kohtaa, jonka mukaan on rangaistavaa hoitaa terroristiryhmän rikollisen toiminnan kannalta olennaista tehtävää. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella sitä, millä tavoin hallituksen esityksen 89/2021 hyväksyminen ja sen seurauksena voimaan tulleet säännökset laajentavat terroristiryhmän toimintaan osallistumiseen liittyvää tunnusmerkistöä suhteessa aiempaan rikoslain sääntelyyn. Tutkielman metodi on lainopillinen ja sen tavoitteena on selventää voimassa olevaa sääntelyä erityisesti terroristiryhmän toimintaan osallistumista koskevien säännösten osalta.
Tutkimuksessa tarkastellaan vertailumaina Norjaa, Tanskaa, Saksaa ja Ruotsia. Oikeusvertailussa keskitytään erityisesti siihen oikeuskäytäntöön, jota kyseisissä maissa on syntynyt terroristiryhmien toimintaan osallistumisen liittyen. Tarkastelun tavoitteena on selvittää, minkälaisia oikeudellisia kysymyksiä ulkomaisissa tuomioistuimissa on ratkaistu osallistumisen käsitteeseen liittyen. Tutkimuskysymyksen näkökulmasta keskeisimpiä maita ovat Norja ja Saksa, joissa on arvioitu muun muassa yksityiselämän suojan sekä terroristiryhmän toimintaan osallistumisen välistä rajanvetoa.
Kansallista lainsäädäntöä koskevassa osassa keskitytään erityisesti lain esitöihin ja siihen, minkä tyyppiset teot ovat nyt rangaistavia terroristiryhmän rikollisen toiminnan kannalta olennaisina tehtävinä. Kansallista lainsäädäntöä koskevassa jaksossa tarkastellaan erityisesti naisten roolia terrorismissa sekä osallistumista terroristiryhmän toimintaan internetin välityksellä.
Tutkimuksen johtopäätöksissä arvioidaan sitä, onko terroristiryhmiä koskevien säännösten soveltamisala laajentunut merkittävästi ja miten terrorismia koskevaa lainsäädäntöä tulisi kehittää seuraavien vuosien aikana. Johtopäätöksissä myös nostetaan esiin niitä huomioita, joita tutkimuksessa on syntynyt kansainvälisen vertailun pohjalta esimerkiksi yksityiselämän suojan osalta.