Korkojen aikarakenteen mallintaminen ja estimointi sekä kyky ennustaa talouden kehitystä

Abstract

Korkojen aikarakenteella tarkoitetaan velkakirjojen tuottojen suhdetta maturiteetteihin, kun kaikki muut ominaisuudet – riskit, likviditeetti ja verokohtelu – pysyvät muuttumattomina. Yleisesti korkojen aikarakennetta kuvataan tuottokäyrällä. Tuottokäyrän muoto siis muodostuu vain maturiteetiltaan poikkeavien joukkovelkakirjojen tuotoista. Tuottokäyrän kuvaajan muoto ei ole päivien suhteen vakio, ja sen tavallisimmiksi muodoiksi on todettu ylöspäin nouseva, tasainen ja alaspäin laskeva, joista ensimmäiseksi mainittua pidetään yleisimpänä. Käänteiseksi tuottokäyräksi tuottokäyrää kutsutaan silloin, kun lyhyen maturiteetin korot ovat korkeammalla tasolla kuin pidemmän maturiteetin korot. Tällöin tuottokäyrä on luonnollisesti alaspäin laskeva ja ylöspäin nousevassa käyrässä pitkät korot ovat puolestaan korkeammalla. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, toimiiko valtion kymmenen vuoden viitelainan koron ja kolmen kuukauden markkinakoron erotuksesta muodostettu indikaattori talouden kehityksen ennustamisen välineenä. Korkoero-indikaattorin merkitystä on paljon tutkittu kirjallisuudessa erityisesti Yhdysvaltojen aineistolla, joten tutkielmassa on vertailun vuoksi otettu näkökulmaksi Suomen talouden ennustaminen. Aiempien tutkimustulosten mukaan negatiivinen korkoero pitkän ja lyhyen koron välillä ennakoi talouden taantumaa tietyllä viiveellä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että korkoeron merkitys on tutkitusti heikentynyt 1980-luvulta asti bruttokansantuotteen ennustamisessa. Tässä tutkielmassa pyritäänkin empiirisesti selvittämään, sisältääkö korkoero hyödyllistä informaatiota koskien Suomen talouden muutossuuntien ennustamista ajanjaksolla 2002–2022. Lisäksi tutkielmassa käsitellään tuottokäyrän estimointimalleja sekä tutkitaan niiden kykyä havainnollistaa havaittujen tuottokäyrien liikkeitä ja siten ennakoida talouden muutoksia. Käsiteltäviin malleihin kuuluvat vektoriautoregressiivinen malli (VAR-malli), Nelson-Siegel-malli ja Vasicek-malli. Empiirisestä osiosta saatujen tulosten mukaan, korkoeron muutoksilla on vaikutusta Suomen bruttokansantuotteen kehityksen ennustamisessa. Tuloksista ilmenee suhteellisen suuri viive ennustettaessa n vuosineljännestä eteenpäin verrattuna aiempaan tutkimukseen Yhdysvalloista ja suurimmista Euroopan maista. Suomen aineistolla korkoero ennustaisi talouden muutoksia parhaiten kahdesta kolmeen vuotta eteenpäin, kun muiden maiden aineistolla vastaava viive on yhdestä kahteen vuotta. Tätä eroa voidaan mahdollisesti selittää euron käyttöönotolla ja eurojärjestelmän perustamisella, sillä nykyään rahapolitiikasta vastaa juuri eurojärjestelmä eikä kotimaista rahapolitiikkaa enää ole. Empiirisen osion toisessa osassa tuottokäyrän estimoinnissa käytetyt mallit havainnollistivat kokonaisuudessaan hyvin havaittujen tuottokäyrien liikkeitä tarkastelun kohteena olevilta maturiteeteilta. VAR(1)-mallin estimoinnit osuvat erityisen hyvin kohdalleen havaittuihin tuottokäyriin nähden ja myös Nelson-Siegel-mallin estimoinnit ovat loistavat. Poikkeuksen tekee Vasicek-mallin estimoinnit, jotka ovat havaittuihin arvoihin nähden hyvin volatiilit varsinkin lyhyiden korkojen suhteen. Erityisesti VAR(1)-mallin ja Nelson-Siegel-mallin estimoinneista voidaan tehdä luotettavia päätelmiä tulevasta talouden kehityksestä, mutta Vasicek-mallin kanssa on syytä pieneen varauksellisuuteen.