Venäläisten suhtautuminen länsimaiden asettamiin pakotteisiin 2014–2018
Laakso, Saku (2023-05-16)
Venäläisten suhtautuminen länsimaiden asettamiin pakotteisiin 2014–2018
(16.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053049969
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053049969
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee venäläisten suhtautumista länsimaiden asettamiin pakotteisiin vuosina 2014–2018. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Venäjää kohtaan asetettuja pakotteita Krimin valtauksen jälkeen ja tutkia niitä harvemmin tarkastellusta näkökulmasta, eli pakotteiden kohdemaan kansalaisten silmin.
Tutkimuksessa pohditaan tutkimuksen tekemistä autoritaarisella alueella ja nostetaan esiin tähän liittyviä haasteita. Teoriatausta tutkimukselle pohjautuu sosiaaliseen mukautumiseen. Tämän lisäksi tutkimuksessa esitellään usein pakotteisiin liitettyä Rally around the flag -ilmiötä. Tutkimus tarkastelee muun muassa poliittisen identifioitumisen ja koulutuksen merkitystä pakotteisiin suhtautumisessa. Tässä tutkimuksessa käytetään Venäjän hallinnon ulkomaalaiseksi agentiksi julistaman Levada-Centerin koko maan kattavaa kyselytutkimuksen vastaajadataa. Analysointi tapahtuu kuvailevan tilastotieteen ja logistisen regressioanalyysin avulla.
Tulokset osoittavat, että vastaajat ovat suhtautuneet suhteellisen negatiivisesti ja yhtenäisesti länsimaiden asettamiin pakotteisiin vuosina 2014–2018. Selkeä enemmistö ei ole ollut huolissaan pakotteista, ja on nähnyt pakotteiden päätarkoituksena olevan lähinnä heikentää ja nöyryyttää Venäjää. Tilastollisesti tuloksiin vaikuttavia selittäviä muuttujia on suhteellisen vähän, mutta esimerkiksi sukupuolella on merkitystä. Miehet ovat olleet vähemmän huolissaan pakotteista kuin naiset. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella koulutuksella ja poliittisella identifikaatiolla ei ole tilastollisesti merkitsevää selitysvoimaa pakotteisiin suhtautumiseen. Mielipiteet myös kärjistyvät jonkin verran tarkastelun alla olevalla aikajaksolla.
Tämän tutkimuksen osalta ei voida sanoa, että länsimaiden asettamat pakotteet olisivat onnistuneet Venäjän kansalaisten enemmistöä huolestuttamaan tai kääntämään heitä hallintonsa linjaa vastaan. Näin ollen tunnesidettä edellyttävä sosiaalinen mukautuminen saattaa tapahtua enemmän itse venäläisyyden ja nationalistisen tunteen kautta, kuin muiden sosiaalisten ryhmittymien kautta. Pakotteiden kehystäminen ja sitä kautta niiden tehokkuuden parantaminen on vaikea toteuttaa Venäjän tapauksessa, sillä pakotteet antavat Venäjälle mahdollisuuden manipuloida kansalaistensa mielipiteitä propagandan avulla. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida tehdä yksioikoisia johtopäätöksiä ilmiöstä, johtuen tutkimuksessa käytetyn aineiston vastaajakadosta.
Tutkimuksessa pohditaan tutkimuksen tekemistä autoritaarisella alueella ja nostetaan esiin tähän liittyviä haasteita. Teoriatausta tutkimukselle pohjautuu sosiaaliseen mukautumiseen. Tämän lisäksi tutkimuksessa esitellään usein pakotteisiin liitettyä Rally around the flag -ilmiötä. Tutkimus tarkastelee muun muassa poliittisen identifioitumisen ja koulutuksen merkitystä pakotteisiin suhtautumisessa. Tässä tutkimuksessa käytetään Venäjän hallinnon ulkomaalaiseksi agentiksi julistaman Levada-Centerin koko maan kattavaa kyselytutkimuksen vastaajadataa. Analysointi tapahtuu kuvailevan tilastotieteen ja logistisen regressioanalyysin avulla.
Tulokset osoittavat, että vastaajat ovat suhtautuneet suhteellisen negatiivisesti ja yhtenäisesti länsimaiden asettamiin pakotteisiin vuosina 2014–2018. Selkeä enemmistö ei ole ollut huolissaan pakotteista, ja on nähnyt pakotteiden päätarkoituksena olevan lähinnä heikentää ja nöyryyttää Venäjää. Tilastollisesti tuloksiin vaikuttavia selittäviä muuttujia on suhteellisen vähän, mutta esimerkiksi sukupuolella on merkitystä. Miehet ovat olleet vähemmän huolissaan pakotteista kuin naiset. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella koulutuksella ja poliittisella identifikaatiolla ei ole tilastollisesti merkitsevää selitysvoimaa pakotteisiin suhtautumiseen. Mielipiteet myös kärjistyvät jonkin verran tarkastelun alla olevalla aikajaksolla.
Tämän tutkimuksen osalta ei voida sanoa, että länsimaiden asettamat pakotteet olisivat onnistuneet Venäjän kansalaisten enemmistöä huolestuttamaan tai kääntämään heitä hallintonsa linjaa vastaan. Näin ollen tunnesidettä edellyttävä sosiaalinen mukautuminen saattaa tapahtua enemmän itse venäläisyyden ja nationalistisen tunteen kautta, kuin muiden sosiaalisten ryhmittymien kautta. Pakotteiden kehystäminen ja sitä kautta niiden tehokkuuden parantaminen on vaikea toteuttaa Venäjän tapauksessa, sillä pakotteet antavat Venäjälle mahdollisuuden manipuloida kansalaistensa mielipiteitä propagandan avulla. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida tehdä yksioikoisia johtopäätöksiä ilmiöstä, johtuen tutkimuksessa käytetyn aineiston vastaajakadosta.