Laskennallista eläkeikää lähestyvien kunta-alan työntekijöiden itsearvioidun unen keston ja laadun yhteys työuran pidentämiseen yli eläkeiän
Leppänen, Piia (2023-05-22)
Laskennallista eläkeikää lähestyvien kunta-alan työntekijöiden itsearvioidun unen keston ja laadun yhteys työuran pidentämiseen yli eläkeiän
(22.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151637
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151637
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää suositusten mukaisen unen keston ja hyvän unen laadun yhteyksiä työuran pidentämiseen. Työikäisen väestön suhteellisen määrän vähentyessä on yhteiskunnallisesti tärkeää tutkia asioita, jotka voivat vaikuttaa eläkeikää lähestyvien työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työuran pidentämiseen yli eläkeiän. Nukkuminen on ihmiselle välttämätöntä, mutta myös muokattavissa olevaa toimintaa, jonka vuoksi unen tarkasteleminen on mielenkiintoinen tutkimuskohde suhteessa työuran pidentämiseen.
Tutkielmassa käytetty aineisto on osa Turun yliopiston Finnish Retirement and Aging (FIREA) -tutkimushankkeen aineistoa. FIREA-aineisto koostuu vuonna 2012 Varsinais-Suomen 27 kunnassa sekä yhdeksän muun kunnan ja viiden sairaanhoitopiirin alueella työskennelleistä kunta-alan työntekijöistä, joiden henkilökohtainen eläkeikä on täyttynyt vuosina 2014–2019 (n = 10 629). Tutkielmassa analysoitavan aineiston koko oli rajausten jälkeen 4 315. Unen kestoa ja laatua mitattiin itsearviointikyselyiden avulla noin kuusi kuukautta ennen tutkittavien laskennallista eläköitymispäivää. Tutkittavat raportoivat itse eläköitymisajankohtansa ja työuran pidentämiseksi laskettiin työskentely yli 12 kuukautta laskennallisen eläköitymispäivän jälkeen.
Itsearvioidun unen keston ja laadun sekä työuran pidentämisen välisiä yhteyksiä tarkasteltiin logististen regressiomallien avulla, joissa ennustettiin työuran pidentäjien luokkaan kuulumista. Vastoin asetettua hypoteesia, suositusten mukainen unen kesto noin kuusi kuukautta ennen laskennallista eläköitymispäivää ei ollut yhteydessä työuran pidentämiseen yli 12 kuukaudella yli laskennallisen eläkeiän verrattuna suosituksia lyhyempään tai pidempään unen kestoon (OR = 1.14, 95 % LV 0.93, 1.41). Hypoteesin mukaisesti hyvä unen laatu noin kuusi kuukautta ennen laskennallista eläköitymispäivää puolestaan lisäsi vetoa (odds) kuulua yli 12 kuukaudella työuraansa pidentäneiden luokkaan verrattuna välttävään tai heikkoon unen laatuun, kun malli vakioitiin sosiodemografisilla sekä työhön ja terveyteen liittyvillä muuttujilla (OR = 1.31, 95 % LV 1.06, 1.60). Tulokset tukevat unen keston ja laadun tutkimista erikseen suhteessa työhön. Tulokset viittaavat unen laadun kartoittamisen ja hyvän unen laadun tukemisen olevan potentiaalisia keinoja tukea vanhempien työntekijöiden työssä jaksamista sekä työurien pidentämistä yli henkilökohtaisen laskennallisen eläkeiän, mutta lisää tutkimusta tarvitaan.
Tutkielmassa käytetty aineisto on osa Turun yliopiston Finnish Retirement and Aging (FIREA) -tutkimushankkeen aineistoa. FIREA-aineisto koostuu vuonna 2012 Varsinais-Suomen 27 kunnassa sekä yhdeksän muun kunnan ja viiden sairaanhoitopiirin alueella työskennelleistä kunta-alan työntekijöistä, joiden henkilökohtainen eläkeikä on täyttynyt vuosina 2014–2019 (n = 10 629). Tutkielmassa analysoitavan aineiston koko oli rajausten jälkeen 4 315. Unen kestoa ja laatua mitattiin itsearviointikyselyiden avulla noin kuusi kuukautta ennen tutkittavien laskennallista eläköitymispäivää. Tutkittavat raportoivat itse eläköitymisajankohtansa ja työuran pidentämiseksi laskettiin työskentely yli 12 kuukautta laskennallisen eläköitymispäivän jälkeen.
Itsearvioidun unen keston ja laadun sekä työuran pidentämisen välisiä yhteyksiä tarkasteltiin logististen regressiomallien avulla, joissa ennustettiin työuran pidentäjien luokkaan kuulumista. Vastoin asetettua hypoteesia, suositusten mukainen unen kesto noin kuusi kuukautta ennen laskennallista eläköitymispäivää ei ollut yhteydessä työuran pidentämiseen yli 12 kuukaudella yli laskennallisen eläkeiän verrattuna suosituksia lyhyempään tai pidempään unen kestoon (OR = 1.14, 95 % LV 0.93, 1.41). Hypoteesin mukaisesti hyvä unen laatu noin kuusi kuukautta ennen laskennallista eläköitymispäivää puolestaan lisäsi vetoa (odds) kuulua yli 12 kuukaudella työuraansa pidentäneiden luokkaan verrattuna välttävään tai heikkoon unen laatuun, kun malli vakioitiin sosiodemografisilla sekä työhön ja terveyteen liittyvillä muuttujilla (OR = 1.31, 95 % LV 1.06, 1.60). Tulokset tukevat unen keston ja laadun tutkimista erikseen suhteessa työhön. Tulokset viittaavat unen laadun kartoittamisen ja hyvän unen laadun tukemisen olevan potentiaalisia keinoja tukea vanhempien työntekijöiden työssä jaksamista sekä työurien pidentämistä yli henkilökohtaisen laskennallisen eläkeiän, mutta lisää tutkimusta tarvitaan.