Turun panssarinuolenkärjet : Panssarinuolenkärkien typologiat Turun museokeskuksen löytöjen valossa
Möller, Jerry (2023-04-28)
Turun panssarinuolenkärjet : Panssarinuolenkärkien typologiat Turun museokeskuksen löytöjen valossa
(28.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151486
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151486
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, minkälaisia panssarinuolenkärkiin liittyviä typologioita on yleisessä käytössä Suomessa ja sen lähialueilla sekä arvioitiin näiden typologioiden soveltuvuutta suomalaisen löytöaineiston tutkimiseen kontekstitietojen ja tunnettujen vastineiden ohella. Lisäksi tutkittiin sitä, miksi ja miten panssarinuolenkärkien typologiset elementit ovat kehittyneet näissä typologioissa. Panssarinuolenkärjillä tarkoitetaan oletetusti panssarin lävistämiseen tarkoitettuja lyhyitä ja raskaita nuolenkärkiä, joiden lehden poikkileikkaus on yleensä nelikulmainen tai rombimainen. Tässä yhteydessä panssarilla tarkoitetaan suojavarusteita, joihin sotilaat pukeutuivat suojatakseen itseään vihollisten aseiden aiheuttamilta vammoilta. Panssarinuolenkärjet voivat olla kiinnitysosaltaan joko putkellisia tai ruodollisia. Panssarinuolenkärkiä on todennäköisesti käytetty sekä varsijousissa että käsijousissa.
Tutkimuksen aineistona ovat typologioita esittelevät aikaisemmat tutkimukset ja niiden käytettävyyteen liittyvä muu kirjallinen aineisto. Lisäksi aineistona ovat Turun museokeskuksen arkeologiseen kokoelmaan kuuluvat panssarinuolenkärjet sekä tähän löytöaineistoon liittyvät kaivauskertomukset. Panssarinuolenkärkiä on yhteensä 78. Nuolenkärjet löytyivät 20:stä eri kohteesta, joista oli käytettävissä 11 kaivauskertomusta. Suomessa ja sen lähialueilla käytetyistä nuolenkärkitypologioista tarkasteltiin venäläisen A.F. Medvedevin, virolaisen Ain Mäesalun ja suomalaisen Jukka Luodon laatimia typologioita. Lisäksi tarkasteltiin toista kehityslinjaa edustavia brittiläisten Bryan Ward-Perkinsin ja Oliver Jessopin sekä alankomaalaisen Magén Klompin nuolenkärkitypologioita.
Aineiston panssarinuolenkärjet mitattiin, punnittiin ja valokuvattiin sekä ryhmiteltiin, luokiteltiin ja ajoitettiin typologisesti. Löytökontekstin ajoitusta käytettiin typologisen ajoituksen tarkastelussa. Nuolenkärjet ryhmiteltiin 17 ryhmään typologioiden tyyppien perusteella. Yhdelläkään tarkastellulla typologialla ei voitu luokitella koko aineistoa, mutta tutkitun aineiston kannalta kattavimpia olivat Klompin, Medvedevin ja Mäesalun typologiat. Panssarinuolenkärkien löytökontekstit toivat pääosin lisävahvistusta typologioiden mukaiseen tyyppien ajoitukseen. Toisaalta kontekstitietojen perusteella saadun ajoituksen ja typologioiden mukaisen ajoituksen välillä oli osin ristiriitaisuuksia. Panssarinuolenkärjet ovat kehittyneet pitkistä ja kapeista kärjistä lyhyempiin ja jykevämpiin tyyppeihin keskiajan kuluessa. Panssareissa tapahtuneen kehityksen myötä myös panssarinuolenkärkien ominaisuudet muuttuivat siten, että ne pystyivät paremmin lävistämään kulloinkin yleisimmin käytössä olleita panssareita.
Tutkimuksen aineistona ovat typologioita esittelevät aikaisemmat tutkimukset ja niiden käytettävyyteen liittyvä muu kirjallinen aineisto. Lisäksi aineistona ovat Turun museokeskuksen arkeologiseen kokoelmaan kuuluvat panssarinuolenkärjet sekä tähän löytöaineistoon liittyvät kaivauskertomukset. Panssarinuolenkärkiä on yhteensä 78. Nuolenkärjet löytyivät 20:stä eri kohteesta, joista oli käytettävissä 11 kaivauskertomusta. Suomessa ja sen lähialueilla käytetyistä nuolenkärkitypologioista tarkasteltiin venäläisen A.F. Medvedevin, virolaisen Ain Mäesalun ja suomalaisen Jukka Luodon laatimia typologioita. Lisäksi tarkasteltiin toista kehityslinjaa edustavia brittiläisten Bryan Ward-Perkinsin ja Oliver Jessopin sekä alankomaalaisen Magén Klompin nuolenkärkitypologioita.
Aineiston panssarinuolenkärjet mitattiin, punnittiin ja valokuvattiin sekä ryhmiteltiin, luokiteltiin ja ajoitettiin typologisesti. Löytökontekstin ajoitusta käytettiin typologisen ajoituksen tarkastelussa. Nuolenkärjet ryhmiteltiin 17 ryhmään typologioiden tyyppien perusteella. Yhdelläkään tarkastellulla typologialla ei voitu luokitella koko aineistoa, mutta tutkitun aineiston kannalta kattavimpia olivat Klompin, Medvedevin ja Mäesalun typologiat. Panssarinuolenkärkien löytökontekstit toivat pääosin lisävahvistusta typologioiden mukaiseen tyyppien ajoitukseen. Toisaalta kontekstitietojen perusteella saadun ajoituksen ja typologioiden mukaisen ajoituksen välillä oli osin ristiriitaisuuksia. Panssarinuolenkärjet ovat kehittyneet pitkistä ja kapeista kärjistä lyhyempiin ja jykevämpiin tyyppeihin keskiajan kuluessa. Panssareissa tapahtuneen kehityksen myötä myös panssarinuolenkärkien ominaisuudet muuttuivat siten, että ne pystyivät paremmin lävistämään kulloinkin yleisimmin käytössä olleita panssareita.