Suomen ja sen murteiden merkitys Suomeen muuttaneiden kieli-identiteetissä: tapaustutkimus Turun seudulla
Torii, Shiho (2023-05-03)
Suomen ja sen murteiden merkitys Suomeen muuttaneiden kieli-identiteetissä: tapaustutkimus Turun seudulla
(03.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060552567
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060552567
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkimuksessa tarkastelen sekä Turun seudulla asuvien maahanmuuttotaustaisten suomen kielen ja aluemurteen merkitystä kansallisessa ja paikallisessa identiteetissä että heidän mielikuviansa aluemurteen sanoista ja ilmaisuista. Tutkimuksessani käsittelen kielen vaihtelua ja ei-kielitieteilijöiden kielen käsityksiä, joten tämä tutkimus koskee sosiolingvistiikkaa ja kansanlingvistiikkaa.
Tähän saakka aiemmissa tutkimuksissa on tutkittu maahanmuuttotaustaisten kieli-identiteetin ja kansallisen identiteetin välisen sekä aluemurteen ja paikallisen identiteetin välisen suhteita erikseen. Tiettyjen sanojen tai ilmaisujen mielikuvia ei muutenkaan ole tutkittu muissa tutkimuksissa.
Tutkimuksessani käsittelen kyselyn avulla laatimaani aineistoa. Tutkimuksen kohderyhmä muodostuu Turun kaupungissa toimivista omakielisen opetuksen (OMO) ja oppilaan oman äidinkielen opetuksen (MAI) opettajista. Tämä on laadullinen tutkimus, joten analysoin aineistoa löytääkseni havaintoja ja tulkintamahdollisuuksia.
Tutkimuksen kautta havaittiin, että Turun kaupungin OMO- ja MAI-opettajat puhuvat suomea sujuvasti, mutteivat ole kokeneet itseänsä suomalaisiksi. Toisaalta he ovat kokeneet itseänsä paikallisiksi ihmisiksi, vaikka heidän aluemurteen osaamisensa on heikompaa verrattuna heidän suomen kielen taitoihinsa. Toisin sanoen kielen ja identiteetin välillä on ristiriita. Lisäksi heillä on asuinpaikan aluemurteen tietyistä sanoista ja ilmauksista samanlaisia, mutta osittain on myös erilaisia mielikuvia kuin suomalaisilla.
Näistä havainnoista ja tuloksista kävi ilmi, että tässä tutkimuksessakin maahanmuuttotaustaisten kansallinen identiteetti ei muutu helposti, kuten aiemmissa tutkimuksissa on todettu. Siihen verrattuna asuinpaikan paikallinen identiteetti rakentuisi helposti. Kielen vaikutus molempiin identiteetteihin on kuitenkin pieni. Myös maahanmuuttotaustaiset ihmiset pystyisivät kommunikoimaan aluemurteella, mutta myös he saattaisivat joskus tulkita sanoja puhujan tarkoituksesta poikkeavalla tavalla.
Tähän saakka aiemmissa tutkimuksissa on tutkittu maahanmuuttotaustaisten kieli-identiteetin ja kansallisen identiteetin välisen sekä aluemurteen ja paikallisen identiteetin välisen suhteita erikseen. Tiettyjen sanojen tai ilmaisujen mielikuvia ei muutenkaan ole tutkittu muissa tutkimuksissa.
Tutkimuksessani käsittelen kyselyn avulla laatimaani aineistoa. Tutkimuksen kohderyhmä muodostuu Turun kaupungissa toimivista omakielisen opetuksen (OMO) ja oppilaan oman äidinkielen opetuksen (MAI) opettajista. Tämä on laadullinen tutkimus, joten analysoin aineistoa löytääkseni havaintoja ja tulkintamahdollisuuksia.
Tutkimuksen kautta havaittiin, että Turun kaupungin OMO- ja MAI-opettajat puhuvat suomea sujuvasti, mutteivat ole kokeneet itseänsä suomalaisiksi. Toisaalta he ovat kokeneet itseänsä paikallisiksi ihmisiksi, vaikka heidän aluemurteen osaamisensa on heikompaa verrattuna heidän suomen kielen taitoihinsa. Toisin sanoen kielen ja identiteetin välillä on ristiriita. Lisäksi heillä on asuinpaikan aluemurteen tietyistä sanoista ja ilmauksista samanlaisia, mutta osittain on myös erilaisia mielikuvia kuin suomalaisilla.
Näistä havainnoista ja tuloksista kävi ilmi, että tässä tutkimuksessakin maahanmuuttotaustaisten kansallinen identiteetti ei muutu helposti, kuten aiemmissa tutkimuksissa on todettu. Siihen verrattuna asuinpaikan paikallinen identiteetti rakentuisi helposti. Kielen vaikutus molempiin identiteetteihin on kuitenkin pieni. Myös maahanmuuttotaustaiset ihmiset pystyisivät kommunikoimaan aluemurteella, mutta myös he saattaisivat joskus tulkita sanoja puhujan tarkoituksesta poikkeavalla tavalla.