Toimintolaskennan ja aikaperusteisen toimintolaskennan soveltuvuus teolliseen pk-yritykseen

Abstract

Kustannuslaskennan tavoitteena on heijastella yrityksen todellista kuvaa ja tukea sen päätöksentekoa relevantin kustannusinformaation kautta. Todenmukaisen kuvan puuttuessa päätöksenteko voi pohjautua virheelliseen käsitykseen ja johtaa yritysarvon kannalta vahingollisiin päätöksiin. Usea yritys kuitenkin kokee haasteita kustannuslaskentansa kanssa. Tästä huolimatta kustannuslaskentaan investoidaan nihkeästi. Osasyynä tähän on kustannuslaskennan investointien tuomien hyötyjen vaikea ennalta kvantifiointi ja tietämyksen puute. Eritoten teollisella alalla kustannuslaskennan kehitys on ollut hidasta. Ongelmaa korostaa kustannusrakenteiden yleinen muutos kohti välillisiä kustannuksia. Välillisten kustannusten osuuden kasvaessa perinteisten laskentatapojen laskentatarkkuus laskee, kun kustannukset voivat allokoitua virheellisesti.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää vaihtoehtoisten kustannuslaskentatapojen soveltumista teollisuuden alan pk-yritykselle. Tutkimus tarkastelee toimintolaskennan ja aikaperusteisen toimintolaskennan laskentamalleja. Kohdeyritys kokee toiminnan laajentumisen myötä haasteita perinteisen laskentatapansa kanssa ja halusi selvittää vaihtoehtoisia kustannuslaskennan tapoja.

Tutkimus on luonteeltaan interventionistinen. Tutkimuksen aikana kohdeyrityksen yksikköön luodaan kahden laskentatavan konstruktiot eli pilottimallit, joiden testaamisen kautta laskentamallien soveltuvuuksia arvioidaan. Käytännön ongelman ratkaisemisen lisäksi konstruktioiden kautta tuotetaan teoreettisen kontribuution lisäksi myös käytännön kontribuutiota. Konstruktioiden määritys ja testaus on toteutettu yhteistyössä organisaation toimijoiden kanssa.

Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan toimintolaskennan soveltuvan valitun kohdeyrityksen yksikön kontekstiin. Toimintolaskennan malli pystyi tuottamaan ennakoitavissa olevaa kustannusinformaatiota ja sen tuottama informaatio oli linjassa tutkimuskirjallisuuden kanssa. Aikaperusteisen toimintolaskennan ei koeta soveltuvan kohdeyrityksen yksikköön. Yksikön alihankinnan seurauksena laskentatapaa ei voitu yksinään hyödyntää, vaan tutkimuksessa määritettiin hybridimalli. Testauksessa laskentamalli pystyi vuositasolla määrittämään kustannuksia ennakoitavasti. Laskentatapa ei kuitenkaan pystynyt täysin huomioimaan toiminnan kompleksisuutta ja mallissa havainnoitiin allokaatiollisia haasteita.

Many organizations face challenges with their cost accounting. Despite this there is reluctance to invest in cost accounting. One contributing factor is the difficulty of quantifying benefits achieved through cost accounting investments. Especially in the industrial sector, the development of cost accounting has been slow. This problem is further emphasized by the general shift in cost structures towards indirect costs. As the proportion of indirect costs increase, the accuracy of traditional costing methods decrease as costs are allocated incorrectly.

The objective of this study is to examine the suitability of two cost accounting methods for an industrial SME. Study examines activity-based costing and time-driven activity-based costing within a case study company. In light of its expansion, the case study company identified limitations to its traditional costing method and wanted to explore alternative cost accounting methods.

Study follows an interventionist approach. To assess the suitability of the costing methods, two constructs or pilot models are created. These constructs are tested within the case company's unit and their suitability is examined. Alongside solving a practical challenge, the constructs yield theoretical and practical insights that contribute to the knowledge and application of cost accounting. Construct specification and testing were carried out in collaboration with company personnel.

The study's findings indicate that activity-based costing aligns well with the operational context of the selected case company unit. The activity-based costing model was able to provide predictable cost information, and the information it generated aligned with the research literature. The findings indicate that the time-driven activity-based costing is not a suitable cost accounting method for the specific operational context of the case company unit. Due to subcontracting complexities, the costing method could not be effectively applied alone, instead a hybrid model was utilized. In model testing, the model was able to generate consistent cost information at annual level. However, the costing method couldn't fully account complexity, and some allocation challenges were observed.