Sosiaalihuollon lähiesihenkilöiden tiedolla johtaminen hyvinvointialueella

Abstract

Tämä tutkimus keskittyy sosiaalihuollossa työskentelevien lähiesihenkilöiden tiedolla johtamisen osaamiseen. Aihe on ajankohtainen 1.1.2023 tapahtuneen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vuoksi, jonka tavoitteena on muun muassa tiedolla johtamisen avulla parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta, laatua ja saatavuutta. Rajaus sosiaalihuoltoon ja lähiesihenkilötasoon tehtiin, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtaminen on painottunut terveydenhuoltoon, ja tiedolla johtamisen tutkimukset painottuvat usein strategiseen, ei operatiiviseen tasoon. Tässä tutkimuksessa on yksi päätutkimuskysymys, ”miten hyvinvointialueen sosiaalihuollon lähiesihenkilöt johtavat tiedolla”, ja tätä täsmentämään asetettiin kaksi alatutkimuskysymystä, jotka käsittelevät tietoa ja tiedonlähteitä osana lähiesihenkilöiden työtä sekä tiedolla johtamisen onnistumisia ja haasteita. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys keskittyy kahteen pääteemaan, jotka ovat tieto ja tiedolla johtaminen. Ensimmäisessä teoreettisen viitekehyksen luvussa pyritään määrittelemään tieto käsitteenä, sillä tieto on tiedolla johtamisen pohja. Tiedon määritelmä nojaa tässä tutkimuksessa vahvasti Nonakan ym. (2000) laatimaan SECI-malliin sekä Choon (1996) luomaan tietävän organisaation malliin. Lisäksi tutkimuksessa tuodaan esille sosiaalihuollon tiedon erityispiirteitä. Tiedolla johtamiselle pyritään ensin luomaan määritelmä käsitteelle, sillä käsitteelle ei ole yksiselitteistä määritelmää eikä selkeää englanninkielistä käännöstä. Tiedolla johtamisessa keskeisenä teoriana toimii Choon (2002) tiedolla johtamisen prosessimalli, joka toimii viitekehyksenä useassa tieteellisessä tutkimuksessa. Lisäksi luvussa käsitellään tiedolla johtamista osana organisaatioiden toimintaa ja sosiaalihuollon tiedolla johtamisen erityispiirteitä. Tämän tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haastateltavista seitsemän edusti yhden hyvinvointialueen lähiesihenkilöitä ja yksi haastateltavista oli saman hyvinvointialueen tietojohtamisen päällikkö. Tietojohtamisen päällikön haastattelu toimi taustoittavana tietolähteenä. Analyysi toteutettiin sisällönanalyysin menetelmin koodaamalla ja teemoittelemalla aineisto. Tutkimustuloksista havaittiin, että sosiaalihuollon lähiesihenkilöt johtavat jossakin määrin tiedolla, mutta hierarkkisen organisaatiorakenteen ja puuttuvan tiedolla johtamisen kulttuurin vuoksi heidän asemassaan korostui ensisijaisesti heidän tehtävänsä tiedon kokoajana, jalostajana ja välittäjänä organisaation ylemmille päätöksentekijöille. Lisäksi lähiesihenkilöt kokoavat ja välittävät tietoa työntekijöilleen, mahdollistaen näin heidän työntekonsa. Lähiesihenkilöiden omassa päätöksenteossa korostui hiljaiseen tietoon pohjautuvien, yksikössä tehtävien päätösten tekeminen. Lähiesihenkilöt hyödyntävät runsaasti erilaisia eksplisiittisiä tietolähteitä, mutta asiakastyössä he painottavat tietolähteinään hiljaisen tiedon lähteitä, kuten työntekijöiltä tai asiakkailta itseltään saatuja tietoja. Lähiesihenkilöt kokivat haasteeksi tiedon suuret määrät ja monikanavaisuuden sekä resurssien puutteet tiedon keräämiseen, mutta onnistumisen kokemukseksi mainittiin tiedon kokoamisessa ja hyödyntämisessä onnistuminen niin, että lähiesihenkilöt pystyivät perustelemaan tietoon pohjautuen tarpeitaan ylemmälle johdolle sekä tuottamaan merkityksellistä ja selkeää tietoa työntekijöilleen. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että tiedolla johtaminen ei ole käsitteenä tai ilmiönä tuttu haastateltaville, eikä hyvinvointialueella ole vielä toimivia tiedolla johtamisen rakenteita. Tämä tutkimus tuottaa hyvinvointialueiden päättäjille arvokasta tietoa siitä, miten lähiesihenkilöiden tiedolla johtamista kannattaisi kehittää tulevaisuudessa.