Pesänselvittäjän toimivalta ja osakkaiden oikeusturva
Haatanen, Ruusa (2023-06-01)
Pesänselvittäjän toimivalta ja osakkaiden oikeusturva
(01.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060652694
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060652694
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee kuolinpesään määrättävän pesänselvittäjän toimivaltaa ja osakkaiden oikeusturvaa pesänselvittäjähallinnossa. Pesänselvittäjän toimivalta on yleinen ja hän myös kantaa ja vastaa pesää koskevissa asioissa. Näin varmistetaan pesänselvityksen tehokkuus ja joutuisuus. Toisaalta herää kysymys, onko osakkaiden oikeusturva huomioitu riittävästi vai jyräävätkö pesänselvityksen tehokkuus ja joutuisuus pesänselvityksen keskisimpinä periaatteina oikeusturvakysymysten yli.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä pesänselvittäjän toimivaltaan kuuluu ja miten pesän osakkaiden oikeusturva on huomioitu pesänselvittäjäjärjestelmässä. Lisäksi tarkastelun kohteena on pesänselvittäjärjestelmän tarkoitus. Oikeusturvan kannalta pesän osakkaiden kanneoikeus on merkittävässä roolissa ja se on myös tutkielmassa erityisen kiinnostuksen kohteena. Kanneoikeuden lisäksi oikeusturvakysymyksiä tutkitaan siitä näkökulmasta, miten osakkaat voivat valvoa pesänselvittäjän toimintaa ja millaisia keinoja heillä on käytettävissään epäkohtia havaitessaan.
Tutkielmassa käytetään tutkimusmenetelmänä lainoppia. Pesänselvittäjäjärjestelmän tarkoitusta tutkittaessa hyödynnetään oikeushistoriallista näkökulmaa. Lisäksi tutkielma sisältää oikeusvertailevia näkökohtia, kun suomalaista pesänselvitystä verrataan Ruotsin ja Norjan järjestelmiin.
Tutkimuksen perusteella pesänselvittäjäjärjestelmän tehokkuus ja joutuisuus törmäävät usein osakkaiden oikeusturvan kanssa. Pesänselvittäjällä on oltava laaja toimivalta ja pääsääntöisesti yksinomainen kanneoikeus pesänselvittäjäjärjestelmän toimivuuden takaamiseksi. KKO on tuoreessa tapauksessaan KKO 2022:39 hyväksynyt poikkeuksellisesti osakkaan pesänselvittäjähallinnon aikaisen rinnakkaisen kanneoikeuden, mutta ratkaisu jättää oikeustilan kanneoikeuden osalta edelleen melko avoimeksi. Osakkaiden oikeusturvaa voisi parantaa esimerkiksi säätämällä vuositilivelvollisuudesta ja osakkaiden poikkeuksellisesta kanneoikeudesta.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä pesänselvittäjän toimivaltaan kuuluu ja miten pesän osakkaiden oikeusturva on huomioitu pesänselvittäjäjärjestelmässä. Lisäksi tarkastelun kohteena on pesänselvittäjärjestelmän tarkoitus. Oikeusturvan kannalta pesän osakkaiden kanneoikeus on merkittävässä roolissa ja se on myös tutkielmassa erityisen kiinnostuksen kohteena. Kanneoikeuden lisäksi oikeusturvakysymyksiä tutkitaan siitä näkökulmasta, miten osakkaat voivat valvoa pesänselvittäjän toimintaa ja millaisia keinoja heillä on käytettävissään epäkohtia havaitessaan.
Tutkielmassa käytetään tutkimusmenetelmänä lainoppia. Pesänselvittäjäjärjestelmän tarkoitusta tutkittaessa hyödynnetään oikeushistoriallista näkökulmaa. Lisäksi tutkielma sisältää oikeusvertailevia näkökohtia, kun suomalaista pesänselvitystä verrataan Ruotsin ja Norjan järjestelmiin.
Tutkimuksen perusteella pesänselvittäjäjärjestelmän tehokkuus ja joutuisuus törmäävät usein osakkaiden oikeusturvan kanssa. Pesänselvittäjällä on oltava laaja toimivalta ja pääsääntöisesti yksinomainen kanneoikeus pesänselvittäjäjärjestelmän toimivuuden takaamiseksi. KKO on tuoreessa tapauksessaan KKO 2022:39 hyväksynyt poikkeuksellisesti osakkaan pesänselvittäjähallinnon aikaisen rinnakkaisen kanneoikeuden, mutta ratkaisu jättää oikeustilan kanneoikeuden osalta edelleen melko avoimeksi. Osakkaiden oikeusturvaa voisi parantaa esimerkiksi säätämällä vuositilivelvollisuudesta ja osakkaiden poikkeuksellisesta kanneoikeudesta.