Uskonnollisen ja uskonnottoman kuluttajan ympäristöasenne
Vilamaa, Taika (2023-05-22)
Uskonnollisen ja uskonnottoman kuluttajan ympäristöasenne
(22.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060752769
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060752769
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkimuksessa tutkitaan uskonnollisten ja uskonnottomien kuluttajien näkemyksiä ympäristöasenteesta. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, miten uskonnollisuus ja uskonnottomuus heijastuvat kuluttajan asenteeseen ympäristön suhteen. Aihe on kiinnostava, koska ympäristöystävällisyys ja vihreämpi kuluttaminen ovat pinnalla yleisessä keskustelussa niin kuluttajien kuin tutkijoidenkin suhteen. Toisaalta taas ympäristöasennetta ei ole tutkittu uskonnollisuuden saatikka uskonnottomuuden näkökulmasta vielä kvalitatiivisesti. Näin tämä pro gradu -tutkimus tuo ymmärrystä tähän tutkimusaukkoon.
Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen, miten uskonnollisuuden suhtautuminen heijastuu ympäristöasenteeseen. Tutkimuksen alakysymykset taas ovat, miten uskonnollisuus näkyy kuluttajan ympäristöasenteessa sekä miten uskonnottomuus näkyy kuluttajan ympäristöasenteessa.
Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu ympäristöasenteen määritelmään, joka koostuu eri suuntauksista arvojen ja motivaatioiden perusteella. Näitä suuntauksia ovat antroposentrisyys eli ihmiskeskeisyys, ympäristökeskeisyys, egosentrisyys eli arvot ja motivaatiot suuntautuen yksilöön itseensä sekä välinpitämättömyys. Ympäristöhuoli on taas se huolen tunne, jonka kuluttaja kokee ympäristöstä. Uskonnollisuus käsitteenä jakautuu hengellisyyteen ja uskontoon, kun taas uskonnottomuus, eli tässä tutkimuksessa ateismi, voidaan jakaa eri tyyppeihin.
Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena, puolistrukturoituna teemahaastattelulla. Haastateltavia oli kuusi 20–25-vuotiasta kuluttajaa, kolme ateistia edustamaan uskonnottomuutta ja kolme vapaaseurakuntalaista edustamaan uskonnollisuutta. Aineisto litteroitiin, koodattiin ja analysointiin sisällönanalyysillä.
Empiirisen aineiston perusteella tutkimuksen tuloksena on, että sekä uskonnollisilla että uskonnottomilla kuluttajilla on kaikkia ympäristöasenteen suuntauksia, mutta välinpitämättömyydessä aineistosta nousi esiin vain ihmisen ylivalta luontoon. Aineiston perusteella uskonnottomat kuluttajat ovat enemmän huolissaan ympäristöstä kuin uskonnolliset kuluttajat.
Tuloksista voidaan päätellä, että uskonnollisuus näkyy kuluttajien ympäristöasenteessa todennäköisesti vähempänä ympäristöhuolena, talouden painottamisena sekä konservatiivisemmilla arvoilla. Uskonnottomat kuluttajat olivat taas enemmän huolissaan ympäristöstä, painottivat enemmän ympäristökeskeisyyttä ja antroposentrisyydessä ihmiskunnan selviytymistä.
Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen, miten uskonnollisuuden suhtautuminen heijastuu ympäristöasenteeseen. Tutkimuksen alakysymykset taas ovat, miten uskonnollisuus näkyy kuluttajan ympäristöasenteessa sekä miten uskonnottomuus näkyy kuluttajan ympäristöasenteessa.
Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu ympäristöasenteen määritelmään, joka koostuu eri suuntauksista arvojen ja motivaatioiden perusteella. Näitä suuntauksia ovat antroposentrisyys eli ihmiskeskeisyys, ympäristökeskeisyys, egosentrisyys eli arvot ja motivaatiot suuntautuen yksilöön itseensä sekä välinpitämättömyys. Ympäristöhuoli on taas se huolen tunne, jonka kuluttaja kokee ympäristöstä. Uskonnollisuus käsitteenä jakautuu hengellisyyteen ja uskontoon, kun taas uskonnottomuus, eli tässä tutkimuksessa ateismi, voidaan jakaa eri tyyppeihin.
Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena, puolistrukturoituna teemahaastattelulla. Haastateltavia oli kuusi 20–25-vuotiasta kuluttajaa, kolme ateistia edustamaan uskonnottomuutta ja kolme vapaaseurakuntalaista edustamaan uskonnollisuutta. Aineisto litteroitiin, koodattiin ja analysointiin sisällönanalyysillä.
Empiirisen aineiston perusteella tutkimuksen tuloksena on, että sekä uskonnollisilla että uskonnottomilla kuluttajilla on kaikkia ympäristöasenteen suuntauksia, mutta välinpitämättömyydessä aineistosta nousi esiin vain ihmisen ylivalta luontoon. Aineiston perusteella uskonnottomat kuluttajat ovat enemmän huolissaan ympäristöstä kuin uskonnolliset kuluttajat.
Tuloksista voidaan päätellä, että uskonnollisuus näkyy kuluttajien ympäristöasenteessa todennäköisesti vähempänä ympäristöhuolena, talouden painottamisena sekä konservatiivisemmilla arvoilla. Uskonnottomat kuluttajat olivat taas enemmän huolissaan ympäristöstä, painottivat enemmän ympäristökeskeisyyttä ja antroposentrisyydessä ihmiskunnan selviytymistä.