Henkilöstöanalytiikka osana tiedolla johtamista : Tutkimus neljän pelastuslaitoksen valmiuksista henkilöstöanalytiikan hyödyntämiseksi

Abstract

Modernissa yhteiskunnassa johtaminen on monimutkaistunut ja organisaatioiden menestyminen perustuu yhä enemmän tiedon varaan. Aineettoman pääoman merkitys on kasvanut ja tietojohtaminen nähdään keinona lisätä organisaation tuottavuutta ja toiminnan vaikuttavuutta. Henkilöstöanalytiikka tarjoaa uusia mahdollisuuksia toiminnan ennakointiin ja henkilöstövoimavarojen johtamiseen. Henkilöstötietoa mittaamalla ja dataa analysoimalla, voidaan saada arvokasta tietoa henkilöstön tilasta ja tulevaisuuden suorituskyvystä. Tutkimuksessa selvitettiin neljän pelastuslaitoksen tietojohtamisen nykytilaa ja pelastuslaitosten valmiuksia henkilöstöanalytiikan hyödyntämiseksi. Asiaa tutkittiin selvittämällä mitä odotuksia pelastuslaitosten johdolla on henkilöstöanalytiikan avulla saatavan tiedon suhteen, sekä mitkä ovat johtajien näkemyksen mukaan kriittisimpiä henkilöstötietoja, strategisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla, haastattelemalla kuutta johtajaa neljältä pelastuslaitokselta. Tutkimusaineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällön analyysinä. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että tietojohtaminen nähdään pelastuslaitoksilla tärkeänä, mutta henkilöstöanalytiikan hyödyntäminen on vielä alkuvaiheessa. Keskeisimpinä henkilöstöön liittyvinä tietotarpeina nähtiin henkilöstömäärän ennakointiin, osaamisen johtamiseen, sekä seuraajasuunnitteluun liittyvät tiedot. Suurimpana esteenä henkilöstöanalytiikan hyödyntämiselle nähtiin puuttuvat resurssit ja puutteelliset tietojärjestelmät. Lisäksi henkilöstöanalytiikan käyttöönottoa vaikeuttaa puutteelliset, strategisiin tavoitteisiin kytkeytyvät henkilöstömittarit. Henkilöstöanalytiikalta johtajat odottavat reaaliaikaista raportointia ja ennusteita kriittisistä osa- alueista. Pelastuslaitosten siirryttyä osaksi hyvinvointialueita, toiminnan läpinäkyvyys ja tietojen kommunikointi sidosryhmille nähdään entistä tärkeämpänä. Pelastuslaitosten osalta suositeltavia jatkotutkimusaiheita olisi tutkia, ovatko käytössä olevat henkilöstökäytännöt optimaalisia strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi mielenkiintoinen tutkimusaihe olisi selvittää, tukevatko käytössä olevista henkilöstökäytännöistä johdetut mittarit tavoitteiden saavuttamista ja minkälainen henkilöstökäytäntöjen kokonaisuus olisi optimaalinen pelastuslaitosten tarpeisiin. Kolmas mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi tutkia henkilöstöanalytiikan vaikuttavuutta ja henkilöstöanalytiikan avulla saavutetun lisäarvon vaikutuksia onnistuneissa henkilöstöanalytiikkaprojekteissa. Mitä yhteisiä tekijöitä on onnistuneilla henkilöstöanalytiikkaprojekteilla, sekä mitkä ovat tärkeimpiä analysoitavia asioita näissä organisaatioissa ja olisivatko onnistuneiden henkilöstöanalytiikkaprojektien parhaat käytännöt sovellettavissa pelastuslaitoksissa.