Ilmastokasvatus Pisara-oppikirjoissa vuosiluokilla 3–6
Laamanen, Roosa (2023-05-24)
Ilmastokasvatus Pisara-oppikirjoissa vuosiluokilla 3–6
Laamanen, Roosa
(24.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060953202
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060953202
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mitä ilmastokasvatuksen mukaisia teemoja ja millä vuosiluokilla
Pisara-kirjasarjan vuosiluokille 3–6 suunnatuissa oppikirjoissa käsitellään. Ilmastokasvatuksen
teemojen tarkastelussa käytettiin sekä ilmastokasvatuksen yleisiä että niin sanotun polkupyörämallin
mukaisia sisältökuvauksia. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat aiemmat tutkimukset
ilmastokasvatuksesta ja sen osa-alueista sekä tieto ilmastokasvatuksen toteutumisesta
perusopetuksessa. Lisäksi tarkasteltiin oppikirjan merkitystä opetuksen kontekstissa.
Tutkimus edusti laadullista oppikirjatutkimusta ja sen aineistona toimivat Pisara-kirjasarjan
vuosiluokkien 3–6 oppikirjat. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla, jossa
tulkintakehikkona toimivat sekä ilmastokasvatuksen polkupyörämalli että yleiset ilmastokasvatuksen
sisällöt.
Tuloksista käy ilmi, että ilmastokasvatuksen mukaisia sisältöjä on oppikirjoissa vielä vähän ja monet
sisällöt ovat tulkinnanvaraisia. Polkupyörämallin mukaisista teemoista oppikirjoissa esiintyivät
maailmankuva ja ajattelun taidot, mutta motivaatio, identiteetti ja toiminnan esteet puuttuivat
kokonaan. Yleisistä sisällöistä kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen aihealueet olivat
tyypillisimmät, mutta ruokaan ja luonnonsuojeluun liittyvät sisällöt puuttuivat lähes kokonaan.
Tutkimuksessa ilmeni, että ilmastonmuutos-käsite olisi hyvä mainita kirjoissa selkeämmin, jotta
ilmastokasvatuksen teemat ja kokonaisuus hahmottuisivat selkeämmin sekä opettajille että oppilaille.
Tuloksissa ilmeni lisäksi se, että kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämallin sekä yleisen
ilmastokasvatuksen mukaista ilmastokasvatusta tulee toteuttaa myös muissa oppiaineissa kuin
ympäristöopissa. Vain näin voidaan varmistaa kaikkien osa-alueiden toteutuminen perusopetuksen
luokilla 3–6.
Pisara-kirjasarjan vuosiluokille 3–6 suunnatuissa oppikirjoissa käsitellään. Ilmastokasvatuksen
teemojen tarkastelussa käytettiin sekä ilmastokasvatuksen yleisiä että niin sanotun polkupyörämallin
mukaisia sisältökuvauksia. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat aiemmat tutkimukset
ilmastokasvatuksesta ja sen osa-alueista sekä tieto ilmastokasvatuksen toteutumisesta
perusopetuksessa. Lisäksi tarkasteltiin oppikirjan merkitystä opetuksen kontekstissa.
Tutkimus edusti laadullista oppikirjatutkimusta ja sen aineistona toimivat Pisara-kirjasarjan
vuosiluokkien 3–6 oppikirjat. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla, jossa
tulkintakehikkona toimivat sekä ilmastokasvatuksen polkupyörämalli että yleiset ilmastokasvatuksen
sisällöt.
Tuloksista käy ilmi, että ilmastokasvatuksen mukaisia sisältöjä on oppikirjoissa vielä vähän ja monet
sisällöt ovat tulkinnanvaraisia. Polkupyörämallin mukaisista teemoista oppikirjoissa esiintyivät
maailmankuva ja ajattelun taidot, mutta motivaatio, identiteetti ja toiminnan esteet puuttuivat
kokonaan. Yleisistä sisällöistä kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen aihealueet olivat
tyypillisimmät, mutta ruokaan ja luonnonsuojeluun liittyvät sisällöt puuttuivat lähes kokonaan.
Tutkimuksessa ilmeni, että ilmastonmuutos-käsite olisi hyvä mainita kirjoissa selkeämmin, jotta
ilmastokasvatuksen teemat ja kokonaisuus hahmottuisivat selkeämmin sekä opettajille että oppilaille.
Tuloksissa ilmeni lisäksi se, että kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämallin sekä yleisen
ilmastokasvatuksen mukaista ilmastokasvatusta tulee toteuttaa myös muissa oppiaineissa kuin
ympäristöopissa. Vain näin voidaan varmistaa kaikkien osa-alueiden toteutuminen perusopetuksen
luokilla 3–6.