IT-investointiprojektien haasteisiin vaikuttavat ominaisuudet järjestelmätoimittajan näkökulmasta

Abstract

Informaatioteknologia on kriittinen osa yritysten päivittäistä liiketoimintaa, sillä lähes kaikki yritysten prosessit pyörivät IT-järjestelmien varassa. Yritykset investoivatkin aktiivisesti uusiin IT-järjestelmiin parantaakseen oman organisaation suorituskykyä ja saavuttaakseen kilpailuetua markkinoilla. IT-investointien toteutus yleensä ulkoistetaan IT-järjestelmiä toteuttaville yrityksille sen sijaan että yritys tuottaisi järjestelmän kokonaan itse. Kuitenkin ulkoistetuilla IT-investoinneilla, ja IT-investoinneilla yleisestikin, on suuri todennäköisyys epäonnistua eli investointi ei täytä sille asetettuja rahallisia tai laadullisia tavoitteita. Vaikka IT-investointeja tehdään koko ajan enemmän, ulkoistetusti, ja niillä on tapana epäonnistua, niin silti tutkimusta IT-investointien epäonnistumisesta toimittajan näkökulmasta ei juurikaan ole. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaiset ominaisuudet johtavat IT-investointiprojektien ongelmiin ja haasteisiin järjestelmätoimittajan näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on muodostaa kuva siitä mitkä ovat miten järjestelmätoimittaja määrittelee epäonnistuneen IT-investoinnin, mitkä ominaisuudet johtavat IT-investointien epäonnistumiseen, sekä miten nämä epäonnistumisen määritelmät ja epäonnistumisiin johtavat ominaisuudet mahdollisesti eroavat IT-investoinnin tilaajan näkökulmasta. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tutkimusote on toiminta-analyyttinen. Empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla. Empiiristä aineistoa varten on haastateltu kahta eri suomalaisissa IT-firmoissa työskentelevää projektipäällikköä. Haastattelun tuloksia verrattiin kirjallisuudessa oleviin, tilaajan näkökulmasta havaittuihin, haasteisiin ja epäonnistumisen määritelmiin. Tällöin pystyttiin vertaamaan, onko toimittajan ja tilaajan välillä eroja nähdyissä haasteissa ja epäonnistumisen määritelmissä sekä mistä erot mahdollisesti johtuvat. Toimittajan kriteerit epäonnistuneelle projektille olivat riippuvaisia projektin tarkoituksesta ja kuka on asiakkaana. Myöhästymiset aikataulusta sekä poikkeamat projektin tavoitteista ja laatuvaatimuksista nähtiin aina epäonnistumisena. Projektin budjetin ylitystä ei nähty automaattisena projektin epäonnistumisena, sillä ylittynyt budjetti oli yleensä laskutettavissa asiakkaalta lisätöiden muodossa. Vain suunnittelemattomat toimittajan omat budjetinylityksen nähtiin epäonnistumisena. Suurimpana haasteena nähtiin tilaajan epäselvät vaatimukset projektilta. Tässä haasteessa yhdistyivät epäselvyydet IT-investoinnin perustelusta, laajuudesta ja päämääristä sekä puutteet käytännön toteutuksen suunnittelussa. Toisena keskeisenä haasteena oli asiakkaan ja toimittajan väliseen kommunikaatioon liittyvän ongelmat. Kommunikoinnin haasteet linkittyivät lähes kauttaaltaan tutkimuksessa havaittuihin muihin haasteisiin joko haasteen aiheuttajana tai haasteen seurauksena. Myös asiakkaan vastuunottamiseen liittyvät haasteet sekä asiakkaan huonompi tekninen tietämys olivat keskeisiä haasteita. Toimittajien näkemykset IT-investointiprojektien epäonnistumisista sekä haasteista noudattavat paljolti samoja kriteereitä kuin tilaajan näkökulmasta tehdyt tutkimukset. Toimittajat peilaavat kuitenkin haasteita ja epäonnistumisen kriteereitä oman organisaationsa tavoitteiden ja onnistumisen kriteerien kautta.