Data-analytiikan vaikutus controllerin työhön ja rooliin
Kaivola, Aku (2023-06-01)
Data-analytiikan vaikutus controllerin työhön ja rooliin
(01.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060953962
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060953962
Tiivistelmä
Digitalisaatio on muutosvoima, joka vaikuttaa kaikkiin yrityksiin. Omaksumalla digitalisaation myötä tulevat uudet teknologiat yritys voi luoda itselleen merkittävän kilpailuedun. Data-analytiikkaan liittyvät teknologiat kehittyvät nopeasti digitalisaation myötä, ja controllereita on kehotettu ottamaan aktiivinen rooli uusien data-analytiikkatyökalujen käyttöönotossa. Aikaisemmassa kirjallisuudessa on kuitenkin ollut eriäviä näkemyksiä siitä, mihin suuntaan controllerin roolin tulisi kehittyä. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää data-analytiikan vaikutuksia controllerin työhön ja rooliin organisaatiossa. Tätä varten tutkielmassa selvitettiin, miten controllerit käyttävät data-analytiikkaa, miten controllerin rooli on muuttunut, ja miten data-analytiikan käytön ennustetaan kehittyvän.
Tutkielma on luonteeltaan laadullinen, ja siinä käytettiin aineistonhankintametodina puolistrukturoituja haastatteluita. Tutkielmassa haastateltiin kuutta johdon laskentatoimen asiantuntijaa erikokoisista suomalaisista yrityksistä, jotka toimivat eri toimialoilla. Aineisto analysoitiin vertailemalla sitä aiempaan kirjallisuuteen ja teoreettiseen viitekehykseen, joka tässä tutkielmassa oli institutionaalisen teoriaan pohjautuva institutionaalinen viitekehys. Tuloksista selvisi, että controllerin rooli on yhdistelmä perinteistä pavunlaskijan roolia ja uudempaa liiketoimintakumppanin roolia. Rooli kuitenkin kehittyy yhä enemmän kohti liiketoimintakumppanin roolia. Haastateltavien yrityksissä on enimmäkseen käytössä kuvailevaa analytiikkaa, joka on data-analytiikan tyypeistä yksinkertaisin. Suuremmissa yrityksissä tehtiin jonkin verran myös ennustavia analyysejä. Data-analytiikka mahdollistaa entistä selkeämmän liiketoimintakumppanin roolin, ja on myös mahdollista, että data-analytiikan avulla controllerit voivat omaksua täysin uudenlaisia rooleja. Vaikka data-analytiikalla on potentiaalia korvata controller tietyissä tehtävissä, haastateltavien mielestä controllereille on tulevaisuudessakin kysyntää.
Tutkielmassa tehtiin kolme johtopäätöstä. Ensimmäisen johtopäätöksen mukaan data-analytiikan aiheuttama muutos controllerin rooliin on luonteeltaan evolutionistista, eli se tapahtuu vähittäisesti ajan myötä. Data-analytiikan voidaan kuitenkin nähdä olevan yksi muutosvoima, joka edesauttaa vallankumouksellista muutosta pavunlaskijan roolista liiketoimintakumppanin rooliin. Toisen johtopäätöksen mukaan suuremmissa organisaatioissa muutos on muodollisempaa kuin pienemmissä. Pienemmissä organisaatioissa controllereilla on enemmän vapautta käyttää data-analytiikkatyökaluja parhaaksi katsomallaan tavalla, jolloin niissä on enemmän potentiaalia syntyä löyhä kytkös sääntöjen ja rutiinien välille. Kolmannen johtopäätöksen mukaan data-analytiikalla on potentiaalia aiheuttaa regressiivinen tai progressiivinen muutos. Controller voi omalla aktiivisella uusien roolien etsimisellä edesauttaa progressiivisen muutoksen tapahtumista.
Tutkielma on luonteeltaan laadullinen, ja siinä käytettiin aineistonhankintametodina puolistrukturoituja haastatteluita. Tutkielmassa haastateltiin kuutta johdon laskentatoimen asiantuntijaa erikokoisista suomalaisista yrityksistä, jotka toimivat eri toimialoilla. Aineisto analysoitiin vertailemalla sitä aiempaan kirjallisuuteen ja teoreettiseen viitekehykseen, joka tässä tutkielmassa oli institutionaalisen teoriaan pohjautuva institutionaalinen viitekehys. Tuloksista selvisi, että controllerin rooli on yhdistelmä perinteistä pavunlaskijan roolia ja uudempaa liiketoimintakumppanin roolia. Rooli kuitenkin kehittyy yhä enemmän kohti liiketoimintakumppanin roolia. Haastateltavien yrityksissä on enimmäkseen käytössä kuvailevaa analytiikkaa, joka on data-analytiikan tyypeistä yksinkertaisin. Suuremmissa yrityksissä tehtiin jonkin verran myös ennustavia analyysejä. Data-analytiikka mahdollistaa entistä selkeämmän liiketoimintakumppanin roolin, ja on myös mahdollista, että data-analytiikan avulla controllerit voivat omaksua täysin uudenlaisia rooleja. Vaikka data-analytiikalla on potentiaalia korvata controller tietyissä tehtävissä, haastateltavien mielestä controllereille on tulevaisuudessakin kysyntää.
Tutkielmassa tehtiin kolme johtopäätöstä. Ensimmäisen johtopäätöksen mukaan data-analytiikan aiheuttama muutos controllerin rooliin on luonteeltaan evolutionistista, eli se tapahtuu vähittäisesti ajan myötä. Data-analytiikan voidaan kuitenkin nähdä olevan yksi muutosvoima, joka edesauttaa vallankumouksellista muutosta pavunlaskijan roolista liiketoimintakumppanin rooliin. Toisen johtopäätöksen mukaan suuremmissa organisaatioissa muutos on muodollisempaa kuin pienemmissä. Pienemmissä organisaatioissa controllereilla on enemmän vapautta käyttää data-analytiikkatyökaluja parhaaksi katsomallaan tavalla, jolloin niissä on enemmän potentiaalia syntyä löyhä kytkös sääntöjen ja rutiinien välille. Kolmannen johtopäätöksen mukaan data-analytiikalla on potentiaalia aiheuttaa regressiivinen tai progressiivinen muutos. Controller voi omalla aktiivisella uusien roolien etsimisellä edesauttaa progressiivisen muutoksen tapahtumista.