Kotimarkkinaharha Pohjoismaisissa osakepohjaisissa joukkorahoituskampanjoissa

Abstract

Joukkorahoitus on noussut 2010-luvun alusta merkittäväksi rahoituksen muodoksi. Lainsäädännölliset muutokset ovat nostaneet erityisesti osakepohjaisen joukkorahoituksen muiden rahoitusmuotojen rinnalle. Osakepohjaiset joukkorahoituskampanjat ovat useimmiten esillä internetissä, jossa kampanjoihin voi myös sijoittaa. Internet teoriassa rikkoo etäisyyksistä koituvaa haittaa sijoittajille, mutta käytännössä sijoittajien käyttäytyminen osoittaa vahvaa kotimarkkinaharhaa. Vaikka kotimarkkinaharha on tunnistettu ilmiö rahoitusmarkkinoilla, joukkorahoituksessa yhteneväistä tutkimustuloksia ei olla kuitenkaan saatu. Aikaisemmat tutkimukset ovat pääasiassa keskittyneet Yhdysvaltoihin ja Keski-Eurooppaan eikä kotimarkkinaharhaa ole tutkittu ennen Pohjoismaissa. Tämän tutkielman tavoitteena on saada tutkimustuloksia pohjoismaisilta joukkorahoitusmarkkinoilta ja täyttää tutkimusaukkoa. Tässä Pro Gradu -tutkielmassa tutkitaan kotimarkkinaharhan ilmentymistä osakepohjaisessa joukkorahoituksessa Pohjoismaissa. Tutkielman tutkimusote on määrällinen ja kotimarkkinaharhan ilmentymistä osakepohjaisessa joukkorahoituksessa selvitetään tilastollisin menetelmin. Tutkielman otos kattaa 297 kampanjaa huhtikuun 2012 ja helmikuun 2021 väliseltä ajalta. Joukkorahoituskampanjat ovat kerätty Pohjoismaiden johtavalta joukkorahoitusalustalta Invesdorilta, jonka dataa on käytetty myös muiden tutkielmien lähteenä. Invesdorin kampanjat toimivat “kaikki tai ei mitään” -periaatteella, joka tarkoittaa, että kampanjan tulee onnistuakseen kerätä vähimmäisrahoitustavoite. Tutkimusmetodina käytetään lineaarista regressioanalyysia sekä korrelaatioanalyysia aikaisempien tutkimusten tavoin. Tutkimustulokset tukevat käsitystä siitä, että osakepohjaisessa joukkorahoituksessa esiintyy kotimarkkinaharhaa myös Pohjoismaissa. Kotimarkkinaharhan syvempi tarkastelu osoittaa, että kotimarkkinaharha kasvaa kampanjan iän myötä sekä kotimarkkinaharha on suurempaa maantieteellisesti sidotuissa kampanjoissa. Tällaisia ovat muun muassa lähellä olevat ravintola- ja liikuntapalvelut. Tutkimustulosten perusteella ei löydetty tarpeeksi todisteita sijoittajien ammattimaisuuden vaikutuksesta kotimarkkinaharhan ilmentymiseen. Toisin kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, tämän tutkielman tulokset osoittavat, että kotimarkkinaharhalla ja kampanjan onnistumisella on positiivinen korrelaatio. Aihe vaatii vielä lisätutkimusta epäyhtenevien tutkimustuloksien myötä. Tutkimustuloksia tulisi vahvistaa myös tutkimalla suurempaa otoskokoa sekä useampia joukkorahoitusalustoja Pohjoismaissa. Muita mahdollisia syitä tutkimustuloksille on maantieteelliset eroavaisuudet sekä Invesdorin sijoittajakanta, joka koostuu korkeasti koulutetuista ja institutionaalisista sijoittajista. Tutkimus lisää tietoisuutta kotimarkkinaharhan ilmentymisestä osakepohjaisessa joukkorahoituksessa sekä tarjoaa tietoa sijoittajien epärationaalisesta käyttäytymisestä rahoitusta hakeville, sijoittajille sekä joukkorahoitusalustoille.