Lievä veropetos vai veronkorotus? : Prosessioikeudellinen näkökulma verorikoksiin ja verotusmenettelyssä esiintyvään vilppiin
Köseoglu, Sami (2023-06-08)
Lievä veropetos vai veronkorotus? : Prosessioikeudellinen näkökulma verorikoksiin ja verotusmenettelyssä esiintyvään vilppiin
Köseoglu, Sami
(08.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060953938
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060953938
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee lievää veropetosta ja veronkorotusta prosessioikeudellisesta näkökulmasta. Näkökulma ilmenee siten, että tutkimus vertailee lievän veropetoksen ja veronkorotuksen määräämiseen liittyvää menettelyä prosessioikeudellisesta verovelvollisen näkökulmasta. Erityisesti on käyty läpi kaksoisrankaisemisen kieltoa näissä prosesseissa koska on pidetty yhtenä syynä lievän veropetoksen esiintyvyyteen oikeuskäytännössä.
Lievä veropetos on harvinainen rikosnimike käräjäoikeuksissa. Näissä lievissä veropetoksissa on poikkeuksetta kyse tulliveropetoksista, eikä niinkään kyse tuloverotuksessa tapahtuvasta vilpistä. Tuloverotuksessa tapahtuvat vilpit käsitellään nykyisin veronkorotuksina, eikä niitä siis käsitellä oikeastaan koskaan veropetoksina. Tutkimuksen kohteena on selvittää käräjäoikeuksien tuomioiden perusteella lievälle veropetokselle alaraja. Lisäksi tutkitaan, onko lievästä veropetoksesta tullut käyttämätön kriminalisointi tuloverotuksessa tapahtuvassa vilpissä. Kolmantena vertaillaan eroja veronkorotuksen määräämiseen ja rikosprosessiin johtavissa menettelyissä ja kiinnitetään huomiota epäkohtiin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteen näkökulmasta. Tutkimus on lainopillinen, mutta tuomioiden läpikäymisessä on hyödynnetty empiriaa. Lähdeaineistona on käytetty analysoitujen tuomioiden lisäksi pääasiassa oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta.
Tutkimustuloksina on havaittu, että laissa erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta ei ole otettu huomioon verotuspäätöksen lainvoimaistumista. Lisäksi on havaittu eroja menettelyissä lievän veropetoksen ja veronkorotuksen välillä, jotka ovat aiheuttavat epätasapainoa menettelyiden välillä. Lievälle veropetokselle on määritelty kaksi alarajaa, joista toinen on sellainen, jota voidaan pitää lähes ehdottomana. Toinen alaraja on oikeuskäytännöstä havaittu sellaiseksi summaksi, jonka alapuolella ei lähtökohtaisesti voida katsoa olevan kyse sellaisesta vältetystä veronmäärästä, josta joutuisi rikosprosessiin lievästä veropetoksesta.
Tutkimuksessa havaittujen löydösten vuoksi on ehdotettu, että lievä veropetos korvattaisiin lievällä tulliveropetoksesta. Lisäksi on ehdotettu, että veronkorotuksen poistoa koskevaa sääntelyä selkeytettäisiin määräaikojen osalta.
Lievä veropetos on harvinainen rikosnimike käräjäoikeuksissa. Näissä lievissä veropetoksissa on poikkeuksetta kyse tulliveropetoksista, eikä niinkään kyse tuloverotuksessa tapahtuvasta vilpistä. Tuloverotuksessa tapahtuvat vilpit käsitellään nykyisin veronkorotuksina, eikä niitä siis käsitellä oikeastaan koskaan veropetoksina. Tutkimuksen kohteena on selvittää käräjäoikeuksien tuomioiden perusteella lievälle veropetokselle alaraja. Lisäksi tutkitaan, onko lievästä veropetoksesta tullut käyttämätön kriminalisointi tuloverotuksessa tapahtuvassa vilpissä. Kolmantena vertaillaan eroja veronkorotuksen määräämiseen ja rikosprosessiin johtavissa menettelyissä ja kiinnitetään huomiota epäkohtiin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteen näkökulmasta. Tutkimus on lainopillinen, mutta tuomioiden läpikäymisessä on hyödynnetty empiriaa. Lähdeaineistona on käytetty analysoitujen tuomioiden lisäksi pääasiassa oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta.
Tutkimustuloksina on havaittu, että laissa erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta ei ole otettu huomioon verotuspäätöksen lainvoimaistumista. Lisäksi on havaittu eroja menettelyissä lievän veropetoksen ja veronkorotuksen välillä, jotka ovat aiheuttavat epätasapainoa menettelyiden välillä. Lievälle veropetokselle on määritelty kaksi alarajaa, joista toinen on sellainen, jota voidaan pitää lähes ehdottomana. Toinen alaraja on oikeuskäytännöstä havaittu sellaiseksi summaksi, jonka alapuolella ei lähtökohtaisesti voida katsoa olevan kyse sellaisesta vältetystä veronmäärästä, josta joutuisi rikosprosessiin lievästä veropetoksesta.
Tutkimuksessa havaittujen löydösten vuoksi on ehdotettu, että lievä veropetos korvattaisiin lievällä tulliveropetoksesta. Lisäksi on ehdotettu, että veronkorotuksen poistoa koskevaa sääntelyä selkeytettäisiin määräaikojen osalta.