Investointipäätöksen tukeminen aikaperusteisella toimintolaskennalla ja lineaarisella ohjelmoinnilla : Tapaus saha
Leino, Riku (2023-06-01)
Investointipäätöksen tukeminen aikaperusteisella toimintolaskennalla ja lineaarisella ohjelmoinnilla : Tapaus saha
Leino, Riku
(01.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061454894
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061454894
Tiivistelmä
Tutkielmassa tutkitaan investointiprosessin tukemista aikaperusteisella toimintolaskennalla ja lineaarisella ohjelmoinnilla. Menetelmien avulla päätöksenteossa pystytään huomioimaan investoinnin taloudelliset ja ei-taloudelliset tekijät. Teollisuuden yritysten on aktiivisesti tehtävä investointeja tuotantoon pysyäkseen kilpailukykyisinä. Muutos tuotannossa voi käytännössä liittyä investointiin tai muuhun päätöksentekoon, mutta tutkielmassa se johtuu sahan investoinnista uuteen kuorimakoneeseen. Investoinneilla on tärkeä merkitys liiketoiminnan kannattavuudelle pitkällä aikavälillä. Päätöksenteko perustuu usein johonkin kvantitatiiviseen lukuun, jonka selvittämiseksi voidaan hyödyntää aikaperusteista toimintolaskentaa ja lineaarista ohjelmointia.
Investointien avulla toteutetaan liiketoiminnan strategiaa resurssien ja muiden valmiuksien hankinnan avulla, jossa investointiprosessi voi vaihdella hankkeesta toiseen. Kokonaisuuden tavoitteena on usein tasapainoinen liiketoimintojen kokonaisuus, johon voidaan tehdä erityyppisiä investointeja. Toimintoja voidaan kuvata monesta eri näkökulmasta, joiden avulla kontrolloidaan ja suunnitellaan tuotantoa. Tavoitteena on yleensä osakkeenomistajien pääoman maksimointi
nettonykyarvo menetelmällä.
Aikaperusteisessa toimintolaskennassa resurssit kohdistetaan kustannusajurien avulla niiden käytön suhteessa toiminnoille, joita sahan tapauksessa käytetään sahatavaran tuotantoon. Toiminnon kustannusten ja tuotantoajan avulla lasketaan toiminnon kapasiteetin yksikkökustannus, jonka avulla määritellään tuotteille kohdistettavat kustannukset. Kustannus
määritellään aikayhtälöiden avulla, joka kertoo tuotantoon käytetyn ajan. Sahan tapauksessa kyseessä on yhteiskustannus, joka jaetaan tuotetulle sahatavaralle. Yhteiskustannus jaetaan sahausasetteille ja sahatavaradimensioille kahdella vaihtoehtoisella tavalla sen perusteella käsitteleekö toiminto tukkeja vai sahatavarakappaleita. Resurssien kulutus tunnetaan tuotannon tasoon suhteutettuna, jota voidaan käyttää tarvittavien resurssien määrittämiseen. Aikaperusteista
toimintolaskentaa varten tuotanto jaettiin seitsemään toimintoon, joiden avulla selvitettiin sahausasetteiden ja tuotettujen sahatavaradimensioiden tuotantokustannukset.
Lineaarisella ohjelmoinnilla pyritään antamaan objektiivinen peruste päätöksenteolle, jossa huomioidaan kaikki olennaiset tekijät. Lineaarista ohjelmointia käytetään usein käytännössä tehtyjen päätösten ja optimaalisten päätösten tutkimiseen ja vertailuun. Investoinnin osalta tutkittiin sen vaikutuksia tekemällä tietyt oletukset tulevaisuuden tilasta. Tavoitefunktiona
käytettiin tuottojen maksimointia ja rajoitteiden avulla kuvattiin vuoden 2021 aikana tehtyjä päätöksiä tuotannossa. Investoinnin kasvattaessa tuotantoa tehtyjen valintojen oletettiin tapahtuvan samassa suhteessa kuin aikaisemmin. Investoinnin vaikutukset ratkaistiin simplex-algoritmilla jokaisen investoinnin osatekijän osalta.
Investointien avulla toteutetaan liiketoiminnan strategiaa resurssien ja muiden valmiuksien hankinnan avulla, jossa investointiprosessi voi vaihdella hankkeesta toiseen. Kokonaisuuden tavoitteena on usein tasapainoinen liiketoimintojen kokonaisuus, johon voidaan tehdä erityyppisiä investointeja. Toimintoja voidaan kuvata monesta eri näkökulmasta, joiden avulla kontrolloidaan ja suunnitellaan tuotantoa. Tavoitteena on yleensä osakkeenomistajien pääoman maksimointi
nettonykyarvo menetelmällä.
Aikaperusteisessa toimintolaskennassa resurssit kohdistetaan kustannusajurien avulla niiden käytön suhteessa toiminnoille, joita sahan tapauksessa käytetään sahatavaran tuotantoon. Toiminnon kustannusten ja tuotantoajan avulla lasketaan toiminnon kapasiteetin yksikkökustannus, jonka avulla määritellään tuotteille kohdistettavat kustannukset. Kustannus
määritellään aikayhtälöiden avulla, joka kertoo tuotantoon käytetyn ajan. Sahan tapauksessa kyseessä on yhteiskustannus, joka jaetaan tuotetulle sahatavaralle. Yhteiskustannus jaetaan sahausasetteille ja sahatavaradimensioille kahdella vaihtoehtoisella tavalla sen perusteella käsitteleekö toiminto tukkeja vai sahatavarakappaleita. Resurssien kulutus tunnetaan tuotannon tasoon suhteutettuna, jota voidaan käyttää tarvittavien resurssien määrittämiseen. Aikaperusteista
toimintolaskentaa varten tuotanto jaettiin seitsemään toimintoon, joiden avulla selvitettiin sahausasetteiden ja tuotettujen sahatavaradimensioiden tuotantokustannukset.
Lineaarisella ohjelmoinnilla pyritään antamaan objektiivinen peruste päätöksenteolle, jossa huomioidaan kaikki olennaiset tekijät. Lineaarista ohjelmointia käytetään usein käytännössä tehtyjen päätösten ja optimaalisten päätösten tutkimiseen ja vertailuun. Investoinnin osalta tutkittiin sen vaikutuksia tekemällä tietyt oletukset tulevaisuuden tilasta. Tavoitefunktiona
käytettiin tuottojen maksimointia ja rajoitteiden avulla kuvattiin vuoden 2021 aikana tehtyjä päätöksiä tuotannossa. Investoinnin kasvattaessa tuotantoa tehtyjen valintojen oletettiin tapahtuvan samassa suhteessa kuin aikaisemmin. Investoinnin vaikutukset ratkaistiin simplex-algoritmilla jokaisen investoinnin osatekijän osalta.