Limitations to Access to Justice in Human Rights-Based Climate Change Litigation before the CJEU and the ECtHR
Pohjankukka, Reetta (2023-06-03)
Limitations to Access to Justice in Human Rights-Based Climate Change Litigation before the CJEU and the ECtHR
Pohjankukka, Reetta
(03.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061555268
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061555268
Tiivistelmä
While the dangerous effects of climate change keep on appearing more and more, the internationally
recognized human rights to a healthy climate or healthy environment are absent. In the absence of
explicit legislation protecting such human rights, the people have turned to seek justice through the
courts, however ending up facing multiple barriers for their access to justice within its meaning in this
study. The issue of climate change is by its very nature unique in the traditional legal framework
especially due to its future-oriented perspective and challenges related to protecting the rights of future
generations.
This study systematically presents the relevant international legislation and the related jurisprudence in
order to draw a conclusion on the limitations related to the availability of access to justice in human
rights-based climate change litigation within the reach of the CJEU and the ECtHR. Thus, the aim of
this study is to clarify the current legal position of the matter within the defined parameters through legal
dogmatics and critical analysis of the judicial practice. The limitations recognized in this study include
restricting substantive and procedural access to justice provisions, strict admissibility criteria of the
CJEU and the ECtHR and challenges related to establishing judicially enforceable basis for these human
rights claims, attributing the state's emissions to climate change overall, linking climate change to a
particular climate change effect, dividing the responsibilities between possible multiple wrongdoers,
and matters of causality and temporality. Ihmisoikeuksia terveelliseen ilmastoon tai terveelliseen ympäristöön ei ole kansainvälisesti tunnistettu
ilmastonmuutoksen vaarallisten seurausten jatkuvasta lisääntymisestä huolimatta. Näitä oikeuksia
eksplisiittisesti suojaavien ihmisoikeussäännösten puuttuessa ihmiset ovat kääntyneet tuomioistuinten
puoleen, kuitenkin päätyen kohtaamaan useita rajoituksia oikeuden saatavuuteen, tutkimuksessa
määritellyn mukaisesti. Ilmastonmuutos on perimmäiseltä luonteeltaan perinteisen
lainsäädäntökehyksen näkökulmasta uniikki johtuen sen tulevaisuuteen orientoituneesta perspektiivistä
sekä tulevien sukupolvien oikeuksien suojelemiseen liittyvistä haasteista.
Tavoitteenaan vetää johtopäätös oikeuden saatavuuteen liittyvistä rajoitteista ihmisoikeusperusteisissa
ilmasto-oikeuskanteissa Euroopan unionin tuomioistuimen sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuinten
toimivallan alla, tämä tutkimus käy systemaattisesti läpi relevantin kansainvälisen sääntelyn sekä siihen
liittyvän oikeuskäytännön. Siispä, tutkimuksen tarkoitus on selventää asian tämän hetkistä oikeustilaa
määriteltyjen viitekehysten sisällä teoreettisen lainopin sekä kriittisen analyysin metodein.
Tutkimuksessa tunnistetaan rajoituksia liittyen substantiiviseen sekä prosessuaaliseen oikeuden
saatavuuteen, kyseisten tuomioistuinten tiukkoihin hakemuksen tutkittavaksi ottamista koskeviin
vaatimuksiin, oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisen ihmisoikeusperustan löytämiseen, valtion
päästöjen yhdistämiseen ilmastonmuutokseen, vastuun jakamiseen usean mahdollisen väärintekijän
kesken sekä kausaliteettiin ja aikaan liittyviin haasteisiin.
recognized human rights to a healthy climate or healthy environment are absent. In the absence of
explicit legislation protecting such human rights, the people have turned to seek justice through the
courts, however ending up facing multiple barriers for their access to justice within its meaning in this
study. The issue of climate change is by its very nature unique in the traditional legal framework
especially due to its future-oriented perspective and challenges related to protecting the rights of future
generations.
This study systematically presents the relevant international legislation and the related jurisprudence in
order to draw a conclusion on the limitations related to the availability of access to justice in human
rights-based climate change litigation within the reach of the CJEU and the ECtHR. Thus, the aim of
this study is to clarify the current legal position of the matter within the defined parameters through legal
dogmatics and critical analysis of the judicial practice. The limitations recognized in this study include
restricting substantive and procedural access to justice provisions, strict admissibility criteria of the
CJEU and the ECtHR and challenges related to establishing judicially enforceable basis for these human
rights claims, attributing the state's emissions to climate change overall, linking climate change to a
particular climate change effect, dividing the responsibilities between possible multiple wrongdoers,
and matters of causality and temporality.
ilmastonmuutoksen vaarallisten seurausten jatkuvasta lisääntymisestä huolimatta. Näitä oikeuksia
eksplisiittisesti suojaavien ihmisoikeussäännösten puuttuessa ihmiset ovat kääntyneet tuomioistuinten
puoleen, kuitenkin päätyen kohtaamaan useita rajoituksia oikeuden saatavuuteen, tutkimuksessa
määritellyn mukaisesti. Ilmastonmuutos on perimmäiseltä luonteeltaan perinteisen
lainsäädäntökehyksen näkökulmasta uniikki johtuen sen tulevaisuuteen orientoituneesta perspektiivistä
sekä tulevien sukupolvien oikeuksien suojelemiseen liittyvistä haasteista.
Tavoitteenaan vetää johtopäätös oikeuden saatavuuteen liittyvistä rajoitteista ihmisoikeusperusteisissa
ilmasto-oikeuskanteissa Euroopan unionin tuomioistuimen sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuinten
toimivallan alla, tämä tutkimus käy systemaattisesti läpi relevantin kansainvälisen sääntelyn sekä siihen
liittyvän oikeuskäytännön. Siispä, tutkimuksen tarkoitus on selventää asian tämän hetkistä oikeustilaa
määriteltyjen viitekehysten sisällä teoreettisen lainopin sekä kriittisen analyysin metodein.
Tutkimuksessa tunnistetaan rajoituksia liittyen substantiiviseen sekä prosessuaaliseen oikeuden
saatavuuteen, kyseisten tuomioistuinten tiukkoihin hakemuksen tutkittavaksi ottamista koskeviin
vaatimuksiin, oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisen ihmisoikeusperustan löytämiseen, valtion
päästöjen yhdistämiseen ilmastonmuutokseen, vastuun jakamiseen usean mahdollisen väärintekijän
kesken sekä kausaliteettiin ja aikaan liittyviin haasteisiin.