Suomalaisten kristillistaustaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen Instagram-julkaisujen Afrikka-representaatiot loppuvuonna 2022
Yli-Junnila, Iiris (2023-05-30)
Suomalaisten kristillistaustaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen Instagram-julkaisujen Afrikka-representaatiot loppuvuonna 2022
Yli-Junnila, Iiris
(30.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061555461
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061555461
Tiivistelmä
Kehitysyhteistyöjärjestöt ovat keskeisessä asemassa Afrikka-representaatioiden luomisessa ja
levittämisessä. Järjestöjen viestintä on muutoksen alla johtuen kehitysyhteistyön murroksesta, kuten
kehitysavun yksityistämiskehityksestä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan millaisia representaatioita
suomalaiset kristilliset kehitysyhteistyöjärjestöt tuottavat Afrikasta, afrikkalaisista ja oman järjestönsä
toiminnasta Instagram-julkaisujen kautta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineistona toimivat kolmen suomalaisen
kristillisen kehitysyhteistyöjärjestön, Kirkon Ulkomaanavun, Fida Internationalin ja Suomen
Lähetysseuran Instagram-julkaisut ajalta 1.10.-31.12.2022. Aineisto rajattiin vain sellaisiin
julkaisuihin, joissa viitataan selvästi järjestöjen Afrikka-toimintaan. Instagram-julkaisut pitävät
sisällään lyhyitä tekstipätkiä sekä kuvia, joten aineistossa oli erilaisia moodeja. Aineistoa lähestyttiin
hyödyntäen multimodaalista analyysitapaa sekä diskursiivista kategoria-analyysiä. Molemmat metodit
tukivat ja täydensivät toisiaan.
Aineistoa lähestyttiin kolmen temaattisen kokonaisuuden kautta: maantieteellisten, afrikkalaisten ja
toiminnan kuvausten kautta. Tutkimuksessa kartoitettiin yleisesti multimodaalista analyysitapaa
hyödyntäen järjestöjen viestintää Instagramissa, kuten millaisia kielellisiä ja visuaalisia valintoja
järjestöt ovat tehneet. Diskursiivisessa kategoria-analyysissä puolestaan tutkittiin postkoloniaaleja ja
dekoloniaaleja näkökulmia hyödyntäen millaisia kategorioita viestinnästä on havaittavissa ja mitkä
kategoriat näkyvät vahvimmin julkaisuista. Kategoriat jaettiin kahteen: koloniaaliin- ja dekoloniaaliin-kategoriaan ja aineistosta etsittiin näihin kategorioihin vihjaavia määreitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin
muun muassa sitä, ketkä ovat edustettuina kuvissa, millaisia tarinoita ja vaikutuskeinoja järjestöt
käyttävät, millaisen yhteisvaikutelman kuvat ja tekstit luovat sekä miten julkaisut mahdollisesti
toiseuttavat ja uhriuttavat afrikkalaisia. Analyysin avulla saatiin vastaus tutkimuskysymykseen:
millaisena Kirkon Ulkomaanapu, Fida International ja Suomen Lähetysseura representoivat Afrikkaa?
Tutkimus osoitti, että järjestöjen Instagramissa käyttämät viestinnälliset keinot eroavat toisistaan eikä
niistä voida vetää yhteistä linjausta kristillistaustaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen Instagram-viestinnästä. Järjestöjen viestintä on sidoksissa järjestöjen omiin tavoitteisiin ja markkinoinnilliset
keinot ovat havaittavissa vain osassa järjestöjä. Diskursiivisen kategoria-analyysin avulla kuitenkin
tunnistettiin eri diskurssikategorioita, jotka olivat läsnä järjestöjen viestinnässä. Kyseiset kategoriat
vaikuttavat siihen, miten järjestöt näkevät Afrikan ja afrikkalaiset ja miten he toimivat alueella sekä
millaista tietoa he levittävät Afrikasta ja afrikkalaisista sidosryhmilleen eli ensisijaisesti potentiaalisille
lahjottajille. Kategorioista erityisesti koloniaali-kategoria oli vahvemmin havaittavissa. Tutkimuksessa
havaittiin, että mitä markkinoivampaa viestintää järjestöt tuottavat, sitä koloniaalimpaa kuvastoa
järjestöt välittävät Afrikasta.
Tutkimuksen avulla voidaan ymmärtää paremmin, millaisia Afrikka-representaatioita suomalaiset
kehitysyhteistyöjärjestöt tuottavat ja miten Afrikkaa edustetaan sosiaalisessa mediassa. Lisäksi
tutkimuksen tavoitteena on ohjata lukijaa kriittisesti pohtimaan sosiaalisen median toimintalogiikkaa
ja markkinoinnin etiikkaa sekä näiden suhdetta kehitysyhteistyön tavoitteisiin.
levittämisessä. Järjestöjen viestintä on muutoksen alla johtuen kehitysyhteistyön murroksesta, kuten
kehitysavun yksityistämiskehityksestä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan millaisia representaatioita
suomalaiset kristilliset kehitysyhteistyöjärjestöt tuottavat Afrikasta, afrikkalaisista ja oman järjestönsä
toiminnasta Instagram-julkaisujen kautta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineistona toimivat kolmen suomalaisen
kristillisen kehitysyhteistyöjärjestön, Kirkon Ulkomaanavun, Fida Internationalin ja Suomen
Lähetysseuran Instagram-julkaisut ajalta 1.10.-31.12.2022. Aineisto rajattiin vain sellaisiin
julkaisuihin, joissa viitataan selvästi järjestöjen Afrikka-toimintaan. Instagram-julkaisut pitävät
sisällään lyhyitä tekstipätkiä sekä kuvia, joten aineistossa oli erilaisia moodeja. Aineistoa lähestyttiin
hyödyntäen multimodaalista analyysitapaa sekä diskursiivista kategoria-analyysiä. Molemmat metodit
tukivat ja täydensivät toisiaan.
Aineistoa lähestyttiin kolmen temaattisen kokonaisuuden kautta: maantieteellisten, afrikkalaisten ja
toiminnan kuvausten kautta. Tutkimuksessa kartoitettiin yleisesti multimodaalista analyysitapaa
hyödyntäen järjestöjen viestintää Instagramissa, kuten millaisia kielellisiä ja visuaalisia valintoja
järjestöt ovat tehneet. Diskursiivisessa kategoria-analyysissä puolestaan tutkittiin postkoloniaaleja ja
dekoloniaaleja näkökulmia hyödyntäen millaisia kategorioita viestinnästä on havaittavissa ja mitkä
kategoriat näkyvät vahvimmin julkaisuista. Kategoriat jaettiin kahteen: koloniaaliin- ja dekoloniaaliin-kategoriaan ja aineistosta etsittiin näihin kategorioihin vihjaavia määreitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin
muun muassa sitä, ketkä ovat edustettuina kuvissa, millaisia tarinoita ja vaikutuskeinoja järjestöt
käyttävät, millaisen yhteisvaikutelman kuvat ja tekstit luovat sekä miten julkaisut mahdollisesti
toiseuttavat ja uhriuttavat afrikkalaisia. Analyysin avulla saatiin vastaus tutkimuskysymykseen:
millaisena Kirkon Ulkomaanapu, Fida International ja Suomen Lähetysseura representoivat Afrikkaa?
Tutkimus osoitti, että järjestöjen Instagramissa käyttämät viestinnälliset keinot eroavat toisistaan eikä
niistä voida vetää yhteistä linjausta kristillistaustaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen Instagram-viestinnästä. Järjestöjen viestintä on sidoksissa järjestöjen omiin tavoitteisiin ja markkinoinnilliset
keinot ovat havaittavissa vain osassa järjestöjä. Diskursiivisen kategoria-analyysin avulla kuitenkin
tunnistettiin eri diskurssikategorioita, jotka olivat läsnä järjestöjen viestinnässä. Kyseiset kategoriat
vaikuttavat siihen, miten järjestöt näkevät Afrikan ja afrikkalaiset ja miten he toimivat alueella sekä
millaista tietoa he levittävät Afrikasta ja afrikkalaisista sidosryhmilleen eli ensisijaisesti potentiaalisille
lahjottajille. Kategorioista erityisesti koloniaali-kategoria oli vahvemmin havaittavissa. Tutkimuksessa
havaittiin, että mitä markkinoivampaa viestintää järjestöt tuottavat, sitä koloniaalimpaa kuvastoa
järjestöt välittävät Afrikasta.
Tutkimuksen avulla voidaan ymmärtää paremmin, millaisia Afrikka-representaatioita suomalaiset
kehitysyhteistyöjärjestöt tuottavat ja miten Afrikkaa edustetaan sosiaalisessa mediassa. Lisäksi
tutkimuksen tavoitteena on ohjata lukijaa kriittisesti pohtimaan sosiaalisen median toimintalogiikkaa
ja markkinoinnin etiikkaa sekä näiden suhdetta kehitysyhteistyön tavoitteisiin.