Laittoman sisällön torjuminen verkkoalustoilla – sähkökauppadirektiivistä EU:n uudeksi digipalvelusäädökseksi
Laitinen, Iris (2023-06-01)
Laittoman sisällön torjuminen verkkoalustoilla – sähkökauppadirektiivistä EU:n uudeksi digipalvelusäädökseksi
Laitinen, Iris
(01.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061555308
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061555308
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan EU:n hiljattain antamaa digipalvelusäädöstä, jolla pyritään nykyaikaistamaan vuodesta 2000 voimassa ollutta direktiiviä sähköisestä kaupankäynnistä ja sen myötä yhdenmukaistamaan verkkoalustoihin kohdistuvaa sääntelyä EU:n sisämarkkinoilla ja varmistamaan laittomasta sisällöstä vapaa verkkoympäristö, jossa suojellaan yksilön perusoikeuksia tehokkaasti ja helpotetaan yritysten innovointia.
Tutkimuksen tiedonintressinä on selvittää asetuksessa verkkoalustoille taattujen vastuuvapaussäännösten ja huolellisuusvelvoitteiden sisältöä ja laajuutta siltä osin kuin ne liittyvät laittoman sisällön torjuntaan verkossa. Varsinainen tutkimuskysymys, jota lähestytään tiedonintressin kautta, peilaa vastuuvapaussäännöksiä ja huolellisuusvelvoitteita asetuksen tavoitteisiin riittävyyden ja oikeasuhtaisuuden näkökulmasta. Tutkimus on lainopillinen ja se sijoittuu oikeudenalajaottelun kannalta sekä EU-oikeuden että oikeusinformatiikan tieteenaloille. Tutkielmassa käytetyt pääasialliset lähteet ovat EU:n lainsäädäntötekstit, lainsäädännön valmisteluaineisto ja kansainvälinen oikeuskirjallisuus.
Tutkimus rakentuu kahden pääluvun ympärille. Ensimmäisessä pääluvussa avataan asetuksen taustaa ja luodaan yleiskatsaus asetukseen osana EU:n digitaalistrategiaa. Toisessa pääluvussa tarkastellaan asetuksen vastuusääntelykehystä ja verkkoalustojen sisällön moderointia ohjaavia instrumentteja erityisesti asetuksen huolellisuusvelvoitteiden näkökulmasta.
Tutkimuksessa havaitaan, että digipalvelusäädöksen tärkein uudistus liittyy verkkoalustoille asetettuihin huolellisuusvelvoitteisiin, ja että verkkoalustojen vastuuvapauden määrittymisen perusteet pysyvät miltei ennallaan. Digipalvelusäädöksen suurimmat haasteet liittyvät siihen, että asetuksella pyritään tasapainottamaan monia erilaisia ja osittain ristiriitaisiakin intressejä ja tavoittelemaan niitä kaikkia niitä samanaikaisesti. Tästä syystä tutkimuksessa päädytään tarkasteltavien säännösten osalta siihen lopputulokseen, että jotkin säännökset palvelevat digipalvelusäädöksen tavoitteita paremmin kuin toiset.
Tutkimuksen tiedonintressinä on selvittää asetuksessa verkkoalustoille taattujen vastuuvapaussäännösten ja huolellisuusvelvoitteiden sisältöä ja laajuutta siltä osin kuin ne liittyvät laittoman sisällön torjuntaan verkossa. Varsinainen tutkimuskysymys, jota lähestytään tiedonintressin kautta, peilaa vastuuvapaussäännöksiä ja huolellisuusvelvoitteita asetuksen tavoitteisiin riittävyyden ja oikeasuhtaisuuden näkökulmasta. Tutkimus on lainopillinen ja se sijoittuu oikeudenalajaottelun kannalta sekä EU-oikeuden että oikeusinformatiikan tieteenaloille. Tutkielmassa käytetyt pääasialliset lähteet ovat EU:n lainsäädäntötekstit, lainsäädännön valmisteluaineisto ja kansainvälinen oikeuskirjallisuus.
Tutkimus rakentuu kahden pääluvun ympärille. Ensimmäisessä pääluvussa avataan asetuksen taustaa ja luodaan yleiskatsaus asetukseen osana EU:n digitaalistrategiaa. Toisessa pääluvussa tarkastellaan asetuksen vastuusääntelykehystä ja verkkoalustojen sisällön moderointia ohjaavia instrumentteja erityisesti asetuksen huolellisuusvelvoitteiden näkökulmasta.
Tutkimuksessa havaitaan, että digipalvelusäädöksen tärkein uudistus liittyy verkkoalustoille asetettuihin huolellisuusvelvoitteisiin, ja että verkkoalustojen vastuuvapauden määrittymisen perusteet pysyvät miltei ennallaan. Digipalvelusäädöksen suurimmat haasteet liittyvät siihen, että asetuksella pyritään tasapainottamaan monia erilaisia ja osittain ristiriitaisiakin intressejä ja tavoittelemaan niitä kaikkia niitä samanaikaisesti. Tästä syystä tutkimuksessa päädytään tarkasteltavien säännösten osalta siihen lopputulokseen, että jotkin säännökset palvelevat digipalvelusäädöksen tavoitteita paremmin kuin toiset.