Listautumisantien alihinnoittelu ja lyhyen aikavälin suoriutuminen Pohjoismaissa : Empiirinen tutkimus vuosilta 2005–2020
Nieminen, Niklas (2023-06-05)
Listautumisantien alihinnoittelu ja lyhyen aikavälin suoriutuminen Pohjoismaissa : Empiirinen tutkimus vuosilta 2005–2020
(05.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061655859
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061655859
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, ovatko listautumiset alihinnoiteltuja Pohjoismaissa, kuinka listautumiset suoriutuvat suhteessa verrokki-indeksiin sekä pyrkiä selittämään mahdollisia eroja suoriutumisessa tilastollisten mallien avulla. Koska tuoretta tutkimusta listautumisantien suoriutumisesta Pohjoismaiden markkinoilta on verrattain vähän sekä IPO-markkinan herättyä koronavuosien jälkeen jälleen henkiin, oli tutkimuksen toteuttaminen sekä tuottojen vertailu pienempien ja suurempien yhtiöiden välillä mielekästä. Lisäksi tutkimukseen tuotiin elementtinä yhtiökohtaisen riskin huomioiminen epänormaalien tuottojen laskemisessa.
Tutkielmassa havaittiin, että listautumisannit olivat alihinnoiteltuja kaikilla Pohjoismaiden markkinapaikoilla vähintään 5 %:n tilastollisella merkitsevyystasolla pois luettuna Norja. Suurina alihinnoittelu oli Tanskassa (10,90 %) ja pienintä Norjassa (2,19 %), mutta havainto ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Keskimäärin listautumisannin olivat Pohjoismaissa 5,29 % alihinnoiteltuja. Tulokset ovat itse alihinnoittelun osalta linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, mutta alihinnoittelun suuruus vaihteli tämän tutkimuksen ja aiemman tutkimuksen kanssa, mikä viittaa siihen, että alihinnoittelun suuruudessa on vähintäänkin ajallista eroa.
Havaittua alihinnoittelua sekä ensimmäisen kaupankäyntivuoden ylisuoriutumista aikavälillä [1,60] selitettiin muodostamalla kaksi regressiomallia. Malleissa alihinnoittelun sekä ensimmäisen kaupankäyntivuoden ylisuoriutumista pyrittiin selittämään listautumisannin koolla, listautumisantien määrällä listautumisvuonna, antiyhtiön toimialalla sekä iällä. Listautumisantien alihinnoittelun selittämisessä listautumisten määrän sekä annin koon havaittiin olevan tilastollisesti merkitseviä, mikä on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Muuttujien sekä mallin selitysaste jäi kuitenkin kohtalaisen matalaksi, ja ei näin kovin hyvin pysty selittämään alihinnoittelua.
Tutkielman kontribuutio aiempaan tutkimukseen oli pyrkiä ottamaan alihinnoittelun laskemisessa myös listautuneiden yhtiöiden riskiprofiili huomioon. Lisäarvoa tutkimus toi myös sen toteuttaminen tuoreella datalla sekä datan jakaminen eri maiden markkinoihin ja markkinapaikkoihin, mikä mahdollisti maiden ja markkinapaikkojen alihinnoittelun erojen analysoimisen. Päälistan ja First North -markkinapaikkojen välisissä tuotoissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa, mutta merkille pantavaa on, että Norja oli ainoa Pohjoismaa, jossa listautumiset eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi alihinnoiteltuja. Riskiä pyrittiin mallintamaan markkinamallilla ottamalla osakkeen ylituoton laskemisessa markkinamallin avulla estimoidut osakkeiden beta-kertoimet sekä alfat huomioon. Hypoteesina oli, että listautumisannit olisivat muita osakkeita riskisempiä, ja siten niiden alihinnoittelun suuruus pienenisi ottamalla riskiprofiili alihinnoittelun laskemisessa huomioon. Verrattaessa alihinnoittelua ja osakkeiden suoriutumista koko aineistolla, ei tuotoissa kuitenkaan havaittu eroja kahden eri laskentatavan välillä.
Tutkielmassa havaittiin, että listautumisannit olivat alihinnoiteltuja kaikilla Pohjoismaiden markkinapaikoilla vähintään 5 %:n tilastollisella merkitsevyystasolla pois luettuna Norja. Suurina alihinnoittelu oli Tanskassa (10,90 %) ja pienintä Norjassa (2,19 %), mutta havainto ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Keskimäärin listautumisannin olivat Pohjoismaissa 5,29 % alihinnoiteltuja. Tulokset ovat itse alihinnoittelun osalta linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, mutta alihinnoittelun suuruus vaihteli tämän tutkimuksen ja aiemman tutkimuksen kanssa, mikä viittaa siihen, että alihinnoittelun suuruudessa on vähintäänkin ajallista eroa.
Havaittua alihinnoittelua sekä ensimmäisen kaupankäyntivuoden ylisuoriutumista aikavälillä [1,60] selitettiin muodostamalla kaksi regressiomallia. Malleissa alihinnoittelun sekä ensimmäisen kaupankäyntivuoden ylisuoriutumista pyrittiin selittämään listautumisannin koolla, listautumisantien määrällä listautumisvuonna, antiyhtiön toimialalla sekä iällä. Listautumisantien alihinnoittelun selittämisessä listautumisten määrän sekä annin koon havaittiin olevan tilastollisesti merkitseviä, mikä on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Muuttujien sekä mallin selitysaste jäi kuitenkin kohtalaisen matalaksi, ja ei näin kovin hyvin pysty selittämään alihinnoittelua.
Tutkielman kontribuutio aiempaan tutkimukseen oli pyrkiä ottamaan alihinnoittelun laskemisessa myös listautuneiden yhtiöiden riskiprofiili huomioon. Lisäarvoa tutkimus toi myös sen toteuttaminen tuoreella datalla sekä datan jakaminen eri maiden markkinoihin ja markkinapaikkoihin, mikä mahdollisti maiden ja markkinapaikkojen alihinnoittelun erojen analysoimisen. Päälistan ja First North -markkinapaikkojen välisissä tuotoissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa, mutta merkille pantavaa on, että Norja oli ainoa Pohjoismaa, jossa listautumiset eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi alihinnoiteltuja. Riskiä pyrittiin mallintamaan markkinamallilla ottamalla osakkeen ylituoton laskemisessa markkinamallin avulla estimoidut osakkeiden beta-kertoimet sekä alfat huomioon. Hypoteesina oli, että listautumisannit olisivat muita osakkeita riskisempiä, ja siten niiden alihinnoittelun suuruus pienenisi ottamalla riskiprofiili alihinnoittelun laskemisessa huomioon. Verrattaessa alihinnoittelua ja osakkeiden suoriutumista koko aineistolla, ei tuotoissa kuitenkaan havaittu eroja kahden eri laskentatavan välillä.