Perustuslain 2 §:n 3 momentti ja muuttuva yhteiskunta
Lönnroth, Sirissa (2023-06-02)
Perustuslain 2 §:n 3 momentti ja muuttuva yhteiskunta
(02.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061956710
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061956710
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on Suomen perustuslain (731/1999) 2 §:n 3 momentista sisältönsä saavat oikeusvaltio- ja hallinnon lainalaisuusperiaate. Tutkielman tarkoituksena on saada historiasta, oikeusvaltiokehitystä tarkastelemalla, tulkinta-apua siihen, mikä on hallinnon lainalaisuusperiaatteen puhtain sisältö. Tarkoituksena on sovittaa oikeusvaltiokäsitteen keskeisimmiksi havaittuja elementtejä parhaillaan digitalisoituvaan yhteiskuntaan sekä muutoksien keskellä olevaan julkishallintoon. Ajankohtaisuutensa vuoksi havainnollistavaksi ilmiöksi on otettu automatisoitu päätöksentekomenettely julkishallinnossa. Lähteinä käytetään oikeuskirjallisuutta, viranomaisjulkaisuja sekä lainsäädäntöä esitöineen.
Tarkastelukulma on tutkielman toisessa luvussa menneisyyteen katsova. Siinä tarkastellaan oikeusvaltiokäsitteen syntytekijöitä, jotka nousevat eurooppalaisessa oikeuskehityksessä selkeimmillään 1600-luvulla. Tutkielman kolmannessa luvussa käsitellään julkishallintoa osana nykyaikaista oikeusjärjestelmää. Neljännessä luvussa käydään läpi automatisoidun päätöksentekomenettelyn tavoitteita, peruskäsitteitä sekä historiaa kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa.
Aikaisempaan sääntelyyn ja oikeuskirjallisuuteen nojaavassa historiallisessa tarkastelussa huomataan, että esimerkiksi perusoikeusargumentaatio sisältää oikeusvaltio- ja hallinnon lainalaisuusperiaatteeseen nähden pääosin nuorempia periaatteita. Tutkielman tavoitteiden kannalta merkityksellisintä on havainto siitä, että hallinnon lainalaisuusperiaatteen sisällössä on historiallisesti toistunut vaatimus viranomaisen toimintaohjeiden sisältämisestä laintasoiseen sääntelyyn. Sen sijaan se, että hierarkkinen toimivaltuutta koskeva velvollisuus tulisi ilmetä laista, on ajatuksena huomattavasti myöhemmältä ajalta.
Opinnäytetyön havaintojen pohjalta tehdään päätelmä, jonka mukaan olennaista hallinnon lainalaisuuden ydinolemuksen kannalta on se, että julkishallinnolle asetetut tehtävät suoritetaan laintasoista sääntelyä noudattaen. Tutkielmassa löydetyn hallinnon lainalaisuusperiaatteen puhtaimman merkityksen valossa on vähemmän olennaista se, että kuka, tai pikemminkin mikä, asetettuja tehtäviä suorittaa.
Tarkastelukulma on tutkielman toisessa luvussa menneisyyteen katsova. Siinä tarkastellaan oikeusvaltiokäsitteen syntytekijöitä, jotka nousevat eurooppalaisessa oikeuskehityksessä selkeimmillään 1600-luvulla. Tutkielman kolmannessa luvussa käsitellään julkishallintoa osana nykyaikaista oikeusjärjestelmää. Neljännessä luvussa käydään läpi automatisoidun päätöksentekomenettelyn tavoitteita, peruskäsitteitä sekä historiaa kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa.
Aikaisempaan sääntelyyn ja oikeuskirjallisuuteen nojaavassa historiallisessa tarkastelussa huomataan, että esimerkiksi perusoikeusargumentaatio sisältää oikeusvaltio- ja hallinnon lainalaisuusperiaatteeseen nähden pääosin nuorempia periaatteita. Tutkielman tavoitteiden kannalta merkityksellisintä on havainto siitä, että hallinnon lainalaisuusperiaatteen sisällössä on historiallisesti toistunut vaatimus viranomaisen toimintaohjeiden sisältämisestä laintasoiseen sääntelyyn. Sen sijaan se, että hierarkkinen toimivaltuutta koskeva velvollisuus tulisi ilmetä laista, on ajatuksena huomattavasti myöhemmältä ajalta.
Opinnäytetyön havaintojen pohjalta tehdään päätelmä, jonka mukaan olennaista hallinnon lainalaisuuden ydinolemuksen kannalta on se, että julkishallinnolle asetetut tehtävät suoritetaan laintasoista sääntelyä noudattaen. Tutkielmassa löydetyn hallinnon lainalaisuusperiaatteen puhtaimman merkityksen valossa on vähemmän olennaista se, että kuka, tai pikemminkin mikä, asetettuja tehtäviä suorittaa.