Liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten noudattaminen ja rajoittavuus Suomessa COVID-19-pandemian ensimmäisen aallon aikana
Pelkonen, Ilkka (2023-06-02)
Liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten noudattaminen ja rajoittavuus Suomessa COVID-19-pandemian ensimmäisen aallon aikana
Pelkonen, Ilkka
(02.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061956862
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061956862
Tiivistelmä
Ilmateitse leviävien taudinaiheuttajien torjunnan kulmakivenä on hygieniatoimien lisäksi ihmisten välisten kontaktien rajoittaminen ja näiden rajoitustoimien noudattaminen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisen aikuisväestön COVID-19-pandemian liikkumis- ja kokoontumisrajoitustoimien noudattamista, rajoittavuuden kokemusta ja taustamuuttujien yhteyttä noudattamiseen ja rajoittavuuden kokemukseen pandemian ensimmäisen aallon aikana keväällä ja kesällä 2020. Tutkimus oli poikkileikkaustutkimus, jossa tutkimusaineisto kerättiin suomalaisilta yli 18-vuotiailta vastaajilta (n = 542) sähköisellä kyselylomakkeella toukokuun ja elokuun 2020 välisenä aikana. Kyselylomakkeesta tarkasteltiin suomalaisen aikuisväestön noudattamista ja rajoittavuuden kokemusta turvavälien pitämisen, massakokoontumisten välttämisen, julkisen liikenteen välttämisen ja kotona pysymisen suhteen. Kyselylomakkeen taustamuuttujista tarkasteltiin iän, sukupuolen ja koulutusasteen yhteyttä rajoitusten noudattamiseen ja rajoittavuuden kokemukseen. Rajoitusten noudattamista ja rajoittavuutta mitattiin kyselylomakkeessa 11-portaisella Likert-asteikollisilla kysymyksillä ja / tai väittämillä. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS statistics versiolla 27. Aineiston kuvaamiseen käytettiin frekvenssejä, prosenttimääriä, keski- ja hajontalukuja ja sopivia kuvaajia. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla, Welchin t-testillä, Kruskall-Wallisin testillä, Mann-Whitney U-testillä ja parittaisella t-testillä. Suomalaiset raportoivat noudattaneensa rajoituksia hyvin pandemian ensimmäisessä aallossa. Naiset noudattivat rajoituksia keskimäärin miehiä paremmin, samoin vanhemmat ikäluokat verrattaessa nuorempiin ikäluokkiin. Koulutusasteen yhteys rajoitusten noudattamiseen jäi vähäiseksi. Naiset ja nuorimmat ikäluokat kokivat rajoitukset rajoittavammiksi. Myös rajoittavuuden kokemuksen yhteys koulutusluokkaan oli vähäinen. Tutkimuksen tulokset ovat linjassa kansainvälisen tutkimuksen kanssa. Rajoitusten noudattamiseen ja rajoittavuuden kokemukseen eivät vaikuta pelkästään ikä, sukupuoli ja koulutusaste, vaan syy-seuraussuhteet ovat usein monimutkaisempia. Tutkimuksen tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää esimerkiksi viestinnän suunnittelun ja rajoitusten kohdentamisen suhteen yhteiskunnan varautuessa tulevaisuuden terveysuhkiin.