Sovellettavan työehtosopimuksen määräytyminen liikkeen luovutuksen jälkeen

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan työehtosopimuksen siirtymistä liikkeen luovutuksessa. Työehtosopimussidonnaisuus määräytyy pääsääntöisesti liikkeen luovutuksessa TehtoL 5 §:n mukaan. TehtoL 5 §:n mukaan luovuttajaa sitoneen työehtosopimuksen noudattamisvelvollisuus on sidottu työehtosopimuksen voimassaoloaikaan, jonka päättymisen jälkeen luovutuksensaaja on oikeutettu alkaa noudattamaan häntä sitovaa työehtosopimusta. TSL 7:6 §:stä on kuitenkin johdettavissa kielto, jonka mukaan työsuhteen ehdot eivät saisi heikentyä olennaisesti liikkeen luovutuksen yhteydessä. Luovutuksensaajaa saattaa sitoa työehtosopimus, joka on luovuttajaa sitonutta työehtosopimusta heikompi tasoisempi ja näin työsuhteen ehdot käytännössä heikentyvät liikkeen luovutuksen johdosta.

Toinen työehtosopimuksen siirtymistä monimutkaistava asia liikkeen luovutuksessa on työsopimusten sisältämät työehtosopimusviittaukset. Käytännössä tällainen työsopimusehto ei siirtyisikään TehtoL 5 §:n perusteella, vaan TSL 1:10 §:n perusteella, joka sääntelee muiden työsuhteista johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien siirtymistä liikkeen luovutuksessa. Usein työntekijät etenkin liikkeen luovutuksen yhteydessä argumentoivat sovellettavan työehtosopimuksen tulleen osaksi työsuhteen ehtojaan vakiintuneen käytännön kautta. Tästä syystä huomiota on kiinnitetty myös vakiintuneen käytännön arviointiin ja siihen voiko työehtosopimus muodostua vakiintuneen käytännön kautta työsuhteen sitovaksi ehdoksi.

Tarkastelun kohteena on siis liikkeen luovutuksen jälkeen sovellettavan työehtosopimuksen määräytymiseen liittyvä sääntely ja tähän liittyvä ristiriita. Tutkielmassa tarkastellaan myös, voiko työehtosopimus muodostua sellaiseksi työsuhteen ehdoksi, jota työnantajalla ei olisi oikeutta yksipuolisesti muuttaa. Tutkielmassa käytetään metodina lainoppia. Tärkeimmät lähteet ovat oikeuskirjallisuus ja oikeuskäytäntö, sisältäen EU-tason.

Tutkielma osoittaa ensinnäkin, että oletettu ristiriita TehtoL 5 §:n ja TSL 7:6 §:n välillä on olemassa. Työehtosopimussidonnaisuus liikkeen luovutuksessa määräytyy TehtoL 5 §:n mukaan ja käytännössä se voi tarkoittaa työsuhteen ehtojen heikentymistä. Toiseksi havaittiin, että työnantajan yksipuolista päätöksentekoa ei kunnolla tunnisteta omana säännöstyskeinonaan ja nykyinen vakiintuneisiin käytäntöihin liittyvä argumentointi istuu huonosti säännöstyskeino-oppiin. Käytännössä kuitenkaan yleis- tai normaalisitovuuden perusteella noudatettavasta työehtosopimuksesta ei muodostuisi sellaista työsuhteen ehtoa vakiintumisenkaan myötä, jota työnantaja ei olisi oikeutettu uudelleen järjestäytymällä muuttamaan. Työehtosopimusviittausten kohdalla tuli esille, että työehtosopimusviittauksen muotoilulla on merkitystä, kun arvioidaan viittausten vaikutuksia ja siirtymistä liikkeen luovutuksessa.

Tutkielmassa tuli myös esiin, että liikkeenluovutusdirektiivillä ei ole tarkoitettu suojata vain työntekijän oikeuksia, vaan tarkoitus on löytää oikeudenmukainen tasapaino luovutuksensaajan ja työntekijöiden intressien välille. Tämänhetkinen lainsäädäntö työehtosopimuksen siirtymisestä liikkeen luovutuksessa on jaoteltu kahteen lakiin. Suositeltavaa olisi muuttaa TEhtoL 5 § kattavammaksi ja yhdistää se TSL 1:10 §:n kanssa, sillä myös näiden taustalla olevaa liikkeenluovutusdirektiiviä tulkitaan kokonaisuutena.