Tuntematon sotatuomari : 10.10.1939–1.6.1947
Taivaloja, Tiiu (2023-06-02)
Tuntematon sotatuomari : 10.10.1939–1.6.1947
(02.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023072691034
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023072691034
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman keskeisin tutkimustehtävä on tuottaa perusteltuja havaintoja suomalaisista ja aiemmin tuntemattomaksi jääneistä alisotaoikeuksien sotatuomareista ylimääräisten harjoitusten ja sotatilan päättymisen väliseltä ajanjaksolta.
Ketkä päätyivät alisotaoikeuksien sotatuomareiksi? Miksi?
Oikeushistoriallisen ja empiirisestä tutkimussuuntauksen synteesin avulla on löydetty yhteensä 160 lakimiestä, jotka toimivat alisotaoikeuksien sotatuomareina pro gradu -tutkielman aikarajauksen puitteissa varsin suurella todennäköisyydellä. Pro gradu -tutkielman liiteluettelossa esitellyt havainnot sotatuomareista sekä palveluspaikoista ja -ajankohdista on kuitenkin varmistettava jatkotutkimuksessa.
Sotatuomarit palvelivat alisotaoikeuksissa reserviläisinä, nostoväkeen kuuluvina ja palkkiotoimen haltijoina. Palkkiosotatuomarit työskentelivät sotatuomareina vapaaehtoisesti. Yksittäisissä tapauksissa osa varusmiespalveluksesta oli suoritettu sotatuomarin työtehtävissä. Toisaalta sotatuomareilla saattoi olla kaksoisrooli sotilaallisen toimen – esimerkiksi toimistoupseerin tai oikeusupseerin – harjoittajana ja alisotaoikeuden puheenjohtajana.
Alisotaoikeuksien sotatuomareina toimineita yhdisti ainakin Suomen kansalaisuus, miehinen sukupuoli, lainopillinen koulutustausta, hyvä maine, vannottu tuomarin vala, evankelisluterilainen usko, varatuomarin arvo ja perehtyneisyys juridiikkaan.
Vaikka kauno- ja tietokirjallisuudessa sotatuomareihin on liitetty murhanhimoisia historiankuvia, lähes kaikkia sotatuomareita on kuvailtu sekä sotien aikana että niiden jälkeen lähinnä positiivisin sanankääntein.
Sotatuomarit kouluttivat itse itseään ja toinen toisiaan. Sotatuomarin ammatti professionalisoitui viimeistään jatkosodan kuluessa.
Ketkä päätyivät alisotaoikeuksien sotatuomareiksi? Miksi?
Oikeushistoriallisen ja empiirisestä tutkimussuuntauksen synteesin avulla on löydetty yhteensä 160 lakimiestä, jotka toimivat alisotaoikeuksien sotatuomareina pro gradu -tutkielman aikarajauksen puitteissa varsin suurella todennäköisyydellä. Pro gradu -tutkielman liiteluettelossa esitellyt havainnot sotatuomareista sekä palveluspaikoista ja -ajankohdista on kuitenkin varmistettava jatkotutkimuksessa.
Sotatuomarit palvelivat alisotaoikeuksissa reserviläisinä, nostoväkeen kuuluvina ja palkkiotoimen haltijoina. Palkkiosotatuomarit työskentelivät sotatuomareina vapaaehtoisesti. Yksittäisissä tapauksissa osa varusmiespalveluksesta oli suoritettu sotatuomarin työtehtävissä. Toisaalta sotatuomareilla saattoi olla kaksoisrooli sotilaallisen toimen – esimerkiksi toimistoupseerin tai oikeusupseerin – harjoittajana ja alisotaoikeuden puheenjohtajana.
Alisotaoikeuksien sotatuomareina toimineita yhdisti ainakin Suomen kansalaisuus, miehinen sukupuoli, lainopillinen koulutustausta, hyvä maine, vannottu tuomarin vala, evankelisluterilainen usko, varatuomarin arvo ja perehtyneisyys juridiikkaan.
Vaikka kauno- ja tietokirjallisuudessa sotatuomareihin on liitetty murhanhimoisia historiankuvia, lähes kaikkia sotatuomareita on kuvailtu sekä sotien aikana että niiden jälkeen lähinnä positiivisin sanankääntein.
Sotatuomarit kouluttivat itse itseään ja toinen toisiaan. Sotatuomarin ammatti professionalisoitui viimeistään jatkosodan kuluessa.