Tunteita johtamalla hyvinvointia ja tuottavuutta : Tutkimus positiivisen psykologian soveltamisesta suomalaisessa populaarissa organisaatiokirjallisuudessa ja johtamisen keskusteluissa
Heikkilä, Sanni (2023-06-01)
Tunteita johtamalla hyvinvointia ja tuottavuutta : Tutkimus positiivisen psykologian soveltamisesta suomalaisessa populaarissa organisaatiokirjallisuudessa ja johtamisen keskusteluissa
Heikkilä, Sanni
(01.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023073192717
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023073192717
Tiivistelmä
Tässä laadullisessa pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan tunnejohtamista: miten siitä puhutaan,
millaisiin haasteisiin sen nähdään vastaavan sekä millaisia tunnesääntöjä siihen liittyy suomalaisessa
populaarissa organisaatiokirjallisuudessa ja johtamisen keskusteluissa. Tässä tutkimuksessa
tunnejohtaminen liitetään laajempiin terapeuttisen kulttuurin keskusteluihin. Terapeuttisella
kulttuurilla tarkoitetaan yleisesti muutosta, jossa psykologista tietoa ja siihen liittyviä puhetapoja
käytetään yhä useammin terapiatilojen ulkopuolella. Tässä tutkimuksessa keskeinen mielenkiinto
kohdistuu siihen, kuinka positiivisen psykologian alalta tulevia oppeja ja ajattelutapoja sovelletaan
tunnejohtamisessa. Tämän lisäksi tutkimuksessa haastetaan ajatusta tunnejohtamisesta täysin
uudenlaisena johtamisoppina. Sen sijaan tunnejohtamista tarkastellaan osana johtamisen pidempiä
jatkumoita.
Tutkimusaineisto koostuu tunteiden johtamista käsittelevästä kolmesta populaarista opaskirjasta,
kolmesta lehtiartikkeleista ja yhdestä podcast-jaksosta, mitkä on julkaistu vuosina 2010–2020.
Tutkimuksen analyysi toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina. Analyysissä terapeuttisen kulttuurin
käytäntöjen ja kielen tulkinnassa on hyödynnetty Eva Illouzin pragmaattisempaa lukutapaa. Siten
kriittisimmistä valtaa ja hallintaa painottavista näkökulmista poiketen käytäntöjä on tulkittu
mahdollisina resursseina, jotka auttavat ihmisiä nykypäivän työelämässä koettavista haasteista
selviytymisessä.
Tutkimus lisää tietoa siitä, kuinka tunnejohtamisen keskusteluissa pyritään löytämään ratkaisuja
organisaatioiden tuottavuuteen ja työntekijöiden jaksamiseen liittyviin haasteisiin uudenlaisessa
työelämässä tunteita johtamalla. Tutkimus avaa näkökulmia tunnejohtamisen pyrkimyksistä vastata
näihin haasteisiin edistämällä työntekijöiden positiivisempia tunteita, mitkä liitetään työntekijöiden
hyvinvoinnin, suorituskyvyn ja uudenlaisia taitoja vaativan työelämän osalta tavoiteltavammiksi.
Tutkimus osoittaa tunnejohtamisen keskusteluissa korostuvan erilaiset positiivisen psykologian alalta
peräisin olevat käytännöt ja ajattelutavat, joita sovellettiin negatiivisempien tunteiden vähentämiseksi
ja positiivisten tunteiden edistämiseksi. Näiden johtajille tarjottujen, koko organisaation tunteiden
säätelyyn ja hallintaan liittyneiden tekniikoiden voidaan ajatella osoittavan laajemmin tarpeen
työkaluille, joilla edistää ja ylläpitää työntekijöiden viihtyvyyttä ja jaksamista työelämän haasteissa.
millaisiin haasteisiin sen nähdään vastaavan sekä millaisia tunnesääntöjä siihen liittyy suomalaisessa
populaarissa organisaatiokirjallisuudessa ja johtamisen keskusteluissa. Tässä tutkimuksessa
tunnejohtaminen liitetään laajempiin terapeuttisen kulttuurin keskusteluihin. Terapeuttisella
kulttuurilla tarkoitetaan yleisesti muutosta, jossa psykologista tietoa ja siihen liittyviä puhetapoja
käytetään yhä useammin terapiatilojen ulkopuolella. Tässä tutkimuksessa keskeinen mielenkiinto
kohdistuu siihen, kuinka positiivisen psykologian alalta tulevia oppeja ja ajattelutapoja sovelletaan
tunnejohtamisessa. Tämän lisäksi tutkimuksessa haastetaan ajatusta tunnejohtamisesta täysin
uudenlaisena johtamisoppina. Sen sijaan tunnejohtamista tarkastellaan osana johtamisen pidempiä
jatkumoita.
Tutkimusaineisto koostuu tunteiden johtamista käsittelevästä kolmesta populaarista opaskirjasta,
kolmesta lehtiartikkeleista ja yhdestä podcast-jaksosta, mitkä on julkaistu vuosina 2010–2020.
Tutkimuksen analyysi toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina. Analyysissä terapeuttisen kulttuurin
käytäntöjen ja kielen tulkinnassa on hyödynnetty Eva Illouzin pragmaattisempaa lukutapaa. Siten
kriittisimmistä valtaa ja hallintaa painottavista näkökulmista poiketen käytäntöjä on tulkittu
mahdollisina resursseina, jotka auttavat ihmisiä nykypäivän työelämässä koettavista haasteista
selviytymisessä.
Tutkimus lisää tietoa siitä, kuinka tunnejohtamisen keskusteluissa pyritään löytämään ratkaisuja
organisaatioiden tuottavuuteen ja työntekijöiden jaksamiseen liittyviin haasteisiin uudenlaisessa
työelämässä tunteita johtamalla. Tutkimus avaa näkökulmia tunnejohtamisen pyrkimyksistä vastata
näihin haasteisiin edistämällä työntekijöiden positiivisempia tunteita, mitkä liitetään työntekijöiden
hyvinvoinnin, suorituskyvyn ja uudenlaisia taitoja vaativan työelämän osalta tavoiteltavammiksi.
Tutkimus osoittaa tunnejohtamisen keskusteluissa korostuvan erilaiset positiivisen psykologian alalta
peräisin olevat käytännöt ja ajattelutavat, joita sovellettiin negatiivisempien tunteiden vähentämiseksi
ja positiivisten tunteiden edistämiseksi. Näiden johtajille tarjottujen, koko organisaation tunteiden
säätelyyn ja hallintaan liittyneiden tekniikoiden voidaan ajatella osoittavan laajemmin tarpeen
työkaluille, joilla edistää ja ylläpitää työntekijöiden viihtyvyyttä ja jaksamista työelämän haasteissa.