Sairaanhoitajien tutkitun tiedon hyödyntämisen osaaminen : Seurantatutkimus valmistumisvaiheesta uran ensimmäisiin vuosiin
Tarri, Eija (2023-06-05)
Sairaanhoitajien tutkitun tiedon hyödyntämisen osaaminen : Seurantatutkimus valmistumisvaiheesta uran ensimmäisiin vuosiin
(05.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023062257779
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023062257779
Tiivistelmä
Sairaanhoitajien tutkitun tiedon hyödyntämisen osaaminen ja käyttäminen on laadukkaan ja turvallisen hoitamisen perusta ja vaikuttaa myös hoitotyön kustannustehokkuuteen sekä tuloksellisuuteen. Tavoitteena onkin terveydenhuollon laadun ja toiminnan vaikuttavuuden parantuminen sekä tiedon ja tutkimuksen merkityksen kasvattaminen potilashoidon perustana. Hoitotyön kehittämiseen tarvitaan kykyä arvioida tutkittua tietoa ja taitoa hyödyntää tutkittua tietoa käytännössä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien tutkitun tiedon hyödyntämisen osaamista ja käyttämistä sairaanhoitajien valmistumisvaiheessa ja uran ensimmäisinä vuosina. Tutkimus on osa TtT Kajander-Unkurin Competence of Nursing Students in Europe (COMPEUnurse) post doc -tutkimusta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kuvailevana pitkittäistutkimuksena ja aineisto kerättiin valmistumisvaiheessa olevilta sairaanhoitajaopiskelijoilta sähköisesti vuonna 2018 ja sen jälkeen heitä seurattiin työuran kaksi ensimmäistä vuotta. Valmistumisvaiheen otokseen kuuluivat 11 ammattikorkeakoulussa opiskelleet sairaanhoitajaopiskelijat (N=1023), joista kyselyyn vastasi 337. Valmistumisvaiheessa yhteystietonsa jättäneille sairaanhoitajaopiskelijoille lähetettiin seurantakysely vuoden päästä valmistumisesta ja heistä 91 vastasi. Toiseen seurantakyselyyn kaksi vuotta valmistumisen jälkeen vastasi 61 opiskelijaa. Tutkimuksessa käytettiin Sairaanhoitajan ammattipätevyysmittaria (Nurse Competence Scale, NCS, ©Meretoja 2003), jossa osaamista itsearvioitiin asteikolla 0–100 (Visual Analogue Scale, VAS ja toiminnan tiheyttä asteikolla 0–3. Tässä tutkimuksessa tutkimustiedon hyödyntämisen osaaminen arvioitiin NCS-mittarin neljällä väittämällä; 1) tutkimustiedon aktiivinen hyödyntäminen hoitosuhteessa, 2) tutkimustiedon aktiivinen hyödyntäminen toiminnassa 3) tutkimustiedon hyödyntäminen potilashoidon kehittämisessä ja 4) tutkimustiedon aktiivinen hankkiminen. Aineisto analysoitiin tilastollisesti.
Sairaanhoitajat arvioivat tutkitun tiedon hyödyntämisen osaamisensa hyväksi ja arvioivat käyttävänsä tutkittua tietoa useimmiten joko satunnaisesti tai erittäin usein sekä valmistumassa ollessaan että uransa ensimmäisinä vuosina. Sairaanhoitajat arvioivat osaamisensa korkeimmalle tutkimustiedon hyödyntämisessä hoitosuhteessa ja matalimmaksi tutkimustiedon hyödyntämisessä potilashoidon kehittämisessä koko tutkimuksen ajan. Sairaanhoitajien osaaminen ei muuttunut merkitsevästi millään neljästä osaamisen alueesta tutkimuksen aikana. Osa sairaanhoitajista arvioi tutkitun tiedon hyödyntämisen osaamisensa olevan heikkoa (VAS ka < 25) ja tutkimustiedon käytön olevan hyvin harvinaista vielä uran 2. vuoden jälkeenkin. Mitä tyytyväisempiä sairaanhoitajat olivat valmistumisvaiheessa sairaanhoitajakoulutukseen kokonaisuutena, sitä korkeammaksi he arvioivat osaamisensa tutkimustiedon aktiivisessa hyödyntämisessä hoitosuhteessa (p = 0,042) ja tutkimustiedon aktiivisessa hankkimisessa (p = 0,029).
Suomalaisten sairaanhoitajien tutkitun tiedon hyödyntäminen oli hyvällä tasolla ja sen käyttö oli satunnaista valmistumisvaiheesta uran ensimmäiseen kahteen vuoteen asti. Kuitenkin osa sairaanhoitajista arvioi tutkitun tiedon hyödyntämisen osaamisensa heikoksi ja käytön hyvin harvoin toteutuvaksi, joten tulevaisuuden tutkimuksella tulee selvittää tähän johtaneita syitä. Tutkimuksella voidaan kartoittaa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat sairaanhoitajien tutkitun tiedon hyödyntämisen osaamiseen koulutuksen näkökulmasta. Tulevaisuudessa voisi selvittää niitä tekijöitä työpaikoilla ja työolosuhteissa, mitkä vaikuttavat tutkitun tiedon käyttämiseen sitä vähentävästi. Nurses' ability to utilize and use researched information is the basis of high-quality and safe care and also affects the cost-effectiveness and productivity of nursing work. The goal is to improve the quality and effectiveness of healthcare and increase the importance of knowledge and research as the basis of patient care. The development of nursing work requires the ability to evaluate researched information and the skill to use researched information in practice. The purpose was to describe nurses’ ability to exploit research information as new graduates and in the early years of their careers. The study is part of the PhD Kajander-Unkuri ́s Competence of Nursing Students in Europe (COMPEUnurse) post doc -research.
The study was a quantitative, descriptive, and longitudinal study. The data were collected electronically from graduating nursing students in 2018, and they were followed up for the first two years in their career. The sampling consisted of nursing students studying in eleven universities of applied sciences (N=1023), of which 337 answered the surveyA first follow-up survey one year after graduation was sent to those graduating students who had given their contact information at graduation and 91 nurses answered. The second follow-up survey two years after graduation were answered by 61 nurses. The data were collected with (Nurse Competence Scale, NCS, ©Meretoja 2003), where competence was self-assessed with Visual Analogue Scale (VAS) 0–100 and the frequency of action was assessed with a scale from 0–3. In this study the competence to utilize research knowledge was assessed using the four items of the NCS. 1) to actively utilize research knowledge in relationship with patients, 2) to actively utilize research knowledge in nursing, 3) to utilize research knowledge in developing patient care and 4) to actively acquire research knowledge. The data were analyzed statistically.
Nurses assessed their competence of utilization of research knowledge on a good level at graduation and in the first years of their career. Nurses assessed their competence the highest in utilizing research knowledge in a relationship with patients and the lowest in utilizing research knowledge in developing patient care during the study. The more satisfied nurses were with their nursing education program, the higher they assessed their competence in active utilization research knowledge in the relationship with patients (p=0.042) and active acquiring research knowledge (p=0.029). The nurses' competence did not change significantly in any of four competence areas during the study. After 2 years of practice, there were nurses who assessed their competence of utilization of research knowledge on a low level (VAS mean < 25) and they used research knowledge very seldom. Finnish nurses’ competence of utilization research knowledge was on a good level, and they used research knowledge occasionally from graduation to first 2 years of practice. However, there were nurses who assessed their competence on a low level, and they used research knowledge very seldom. Hence, there is a need to investigate reasons for this. The research can be used to map the factors that affect nurses' competence to utilize research knowledge from an educational perspective. In the future, it would also be possible to explore the factors in workplaces and working conditions that affect the use of research knowledge in a way that reduces it.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kuvailevana pitkittäistutkimuksena ja aineisto kerättiin valmistumisvaiheessa olevilta sairaanhoitajaopiskelijoilta sähköisesti vuonna 2018 ja sen jälkeen heitä seurattiin työuran kaksi ensimmäistä vuotta. Valmistumisvaiheen otokseen kuuluivat 11 ammattikorkeakoulussa opiskelleet sairaanhoitajaopiskelijat (N=1023), joista kyselyyn vastasi 337. Valmistumisvaiheessa yhteystietonsa jättäneille sairaanhoitajaopiskelijoille lähetettiin seurantakysely vuoden päästä valmistumisesta ja heistä 91 vastasi. Toiseen seurantakyselyyn kaksi vuotta valmistumisen jälkeen vastasi 61 opiskelijaa. Tutkimuksessa käytettiin Sairaanhoitajan ammattipätevyysmittaria (Nurse Competence Scale, NCS, ©Meretoja 2003), jossa osaamista itsearvioitiin asteikolla 0–100 (Visual Analogue Scale, VAS ja toiminnan tiheyttä asteikolla 0–3. Tässä tutkimuksessa tutkimustiedon hyödyntämisen osaaminen arvioitiin NCS-mittarin neljällä väittämällä; 1) tutkimustiedon aktiivinen hyödyntäminen hoitosuhteessa, 2) tutkimustiedon aktiivinen hyödyntäminen toiminnassa 3) tutkimustiedon hyödyntäminen potilashoidon kehittämisessä ja 4) tutkimustiedon aktiivinen hankkiminen. Aineisto analysoitiin tilastollisesti.
Sairaanhoitajat arvioivat tutkitun tiedon hyödyntämisen osaamisensa hyväksi ja arvioivat käyttävänsä tutkittua tietoa useimmiten joko satunnaisesti tai erittäin usein sekä valmistumassa ollessaan että uransa ensimmäisinä vuosina. Sairaanhoitajat arvioivat osaamisensa korkeimmalle tutkimustiedon hyödyntämisessä hoitosuhteessa ja matalimmaksi tutkimustiedon hyödyntämisessä potilashoidon kehittämisessä koko tutkimuksen ajan. Sairaanhoitajien osaaminen ei muuttunut merkitsevästi millään neljästä osaamisen alueesta tutkimuksen aikana. Osa sairaanhoitajista arvioi tutkitun tiedon hyödyntämisen osaamisensa olevan heikkoa (VAS ka < 25) ja tutkimustiedon käytön olevan hyvin harvinaista vielä uran 2. vuoden jälkeenkin. Mitä tyytyväisempiä sairaanhoitajat olivat valmistumisvaiheessa sairaanhoitajakoulutukseen kokonaisuutena, sitä korkeammaksi he arvioivat osaamisensa tutkimustiedon aktiivisessa hyödyntämisessä hoitosuhteessa (p = 0,042) ja tutkimustiedon aktiivisessa hankkimisessa (p = 0,029).
Suomalaisten sairaanhoitajien tutkitun tiedon hyödyntäminen oli hyvällä tasolla ja sen käyttö oli satunnaista valmistumisvaiheesta uran ensimmäiseen kahteen vuoteen asti. Kuitenkin osa sairaanhoitajista arvioi tutkitun tiedon hyödyntämisen osaamisensa heikoksi ja käytön hyvin harvoin toteutuvaksi, joten tulevaisuuden tutkimuksella tulee selvittää tähän johtaneita syitä. Tutkimuksella voidaan kartoittaa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat sairaanhoitajien tutkitun tiedon hyödyntämisen osaamiseen koulutuksen näkökulmasta. Tulevaisuudessa voisi selvittää niitä tekijöitä työpaikoilla ja työolosuhteissa, mitkä vaikuttavat tutkitun tiedon käyttämiseen sitä vähentävästi.
The study was a quantitative, descriptive, and longitudinal study. The data were collected electronically from graduating nursing students in 2018, and they were followed up for the first two years in their career. The sampling consisted of nursing students studying in eleven universities of applied sciences (N=1023), of which 337 answered the surveyA first follow-up survey one year after graduation was sent to those graduating students who had given their contact information at graduation and 91 nurses answered. The second follow-up survey two years after graduation were answered by 61 nurses. The data were collected with (Nurse Competence Scale, NCS, ©Meretoja 2003), where competence was self-assessed with Visual Analogue Scale (VAS) 0–100 and the frequency of action was assessed with a scale from 0–3. In this study the competence to utilize research knowledge was assessed using the four items of the NCS. 1) to actively utilize research knowledge in relationship with patients, 2) to actively utilize research knowledge in nursing, 3) to utilize research knowledge in developing patient care and 4) to actively acquire research knowledge. The data were analyzed statistically.
Nurses assessed their competence of utilization of research knowledge on a good level at graduation and in the first years of their career. Nurses assessed their competence the highest in utilizing research knowledge in a relationship with patients and the lowest in utilizing research knowledge in developing patient care during the study. The more satisfied nurses were with their nursing education program, the higher they assessed their competence in active utilization research knowledge in the relationship with patients (p=0.042) and active acquiring research knowledge (p=0.029). The nurses' competence did not change significantly in any of four competence areas during the study. After 2 years of practice, there were nurses who assessed their competence of utilization of research knowledge on a low level (VAS mean < 25) and they used research knowledge very seldom. Finnish nurses’ competence of utilization research knowledge was on a good level, and they used research knowledge occasionally from graduation to first 2 years of practice. However, there were nurses who assessed their competence on a low level, and they used research knowledge very seldom. Hence, there is a need to investigate reasons for this. The research can be used to map the factors that affect nurses' competence to utilize research knowledge from an educational perspective. In the future, it would also be possible to explore the factors in workplaces and working conditions that affect the use of research knowledge in a way that reduces it.