Perusoikeuksien rajoitusedellytykset perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännössä COVID-19 pandemian aikana

Abstract

Tutkielmassani selvitän, miten perustuslakivaliokunta on soveltanut perusoikeuksien rajoitustestiä koronapandemiaan liittyvissä perusoikeuksien rajoituksissa. Pyrin vastaamaan kysymykseen siitä, onko perusoikeuksien yleisiin oppeihin kuuluvat perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset muuttuneet koronapandemian aikana perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännössä. Lisäksi selvitän tässä tutkielmassa, että mitä potentiaalisia oikeudellisia riskejä perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten muuttumisesta voi seurata. Tärkeimpänä aineistona tutkimuksessani ovat relevantit koronapandemian aikaiset perustuslakivaliokunnan lausunnot ja mietinnöt, hallituksen esitykset sekä aihetta koskeva oikeuskirjallisuus. Lisäksi olen hyödyntänyt eräitä tutkielman aiheen kannalta relevantteja laillisuusvalvojan ratkaisuja.

Tutkimukseni metodia voi luonnehtia lainopilliseksi, sillä tutkin valtiosääntöoikeuden yleisiä oppeja sekä niiden muutosta ja esitän de lege ferenda -suosituksia. Koska tutkin yleisten oppien muutosta kriittisesti, ei metodini kuitenkaan ole puhdasta lainoppia vaan sitä voisi luonnehtia kriittiseksi oikeuspositivismiksi. Kriittisessä oikeuspositivismissa oikeuden kritiikki ammennetaan oikeuden sisältä ja oikeusjärjestelmä nähdään olevan vuorovaikutussuhteessa yhteiskuntateorioiden ja moraalin kanssa. Metodissani voi nähdä myös piirteitä lainsäädäntötutkimuksesta, sillä osa kritiikistäni kohdistuu lainsäädännön ohella lainvalmistelun laatuun koronapandemian aikana.

Tutkielmassani osoitan, että vaikka perustuslakivaliokunta on pyrkinyt arvioimaan koronapandemian nojalla säädettyjä perusoikeusrajoituksia rajoitustestin avulla, on arviointi kuitenkin ollut joltain osin puutteellista. Nähdäkseni rajoitustestissä on havaittavissa pandemian aikana kaksi merkittävää muutosta: määräaikaisuuskriteeri on korostunut perustuslakivaliokunnan suhteellisuuspunninnassa ja rajoitustestin soveltaminen on yleisesti ollut suppeampaa. Koska perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten tehtävänä on osaltaan suojata yksilöitä julkisen vallan liialliselta puuttumiselta, aiheuttaa rajoitusedellytysten heikentyminen riskin perusoikeussuojan rapautumisesta. Jotta näin ei tapahdu, tulisi perustuslakivaliokunnan kiinnittää enemmän huomiota rajoitustestin systemaattiseen soveltamiseen kokonaisuutena sekä hallituksen esityksiin antamiensa korjauskehotusten selkeyteen. Lisäksi koronapandemian nojalla tehtyjen rajoitustoimien hyödyistä ja haitoista tulisi tehdä kattava kokonaisarvio, ennen kuin koronapandemian aikaisia ratkaisuja otetaan pysyvään lainsäädäntöön.