Ohjausinterventiot ja niiden vaikuttavuus kantasolusiirtohoidossa – systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Useampi kuin joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään. Hematologiset syövät ovat neljänneksi yleisin syöpätyyppi Suomessa. Kantasolusiirto on usein ainut parantava hoitomuoto näissä veren ja verta muodostavan kudoksen syövissä. Kantasolusiirron onnistumisen kannalta on tärkeää, että potilas saa riittävästi ohjausta, niin että hän voi tehdä itseään ja hoitoaan koskevia päätöksiä ja sitoutua hoitoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja analysoida kantasolusiirtopotilaiden ohjauksessa käytettäviä potilasohjauksen interventioita ja niiden vaikutuksia. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuushaku tehtiin ilman aikarajausta PubMed, CINAHL, Cochrane ja Web of Science -tietokannoista. Sisäänottokriteerit täyttäneet tutkimukset (N=9) on julkaistu vuosina 2000–2020 ja ne käsittelivät kantasolusiirtopotilaiden ohjausinterventioita. Ohjausinterventiot kuvattiin TIDieR-mallia hyödyntäen ja analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Ohjausinterventioita tunnistettiin niiden sisällön mukaan kolmen tyyppisiä. Interventiotyyppejä olivat kantasolusiirtohoitoon liittyvää tietoa tarjoavat interventiot (n = 5), ongelmanratkaisuinterventiot (n = 2) ja yksittäisiin hoidon sivuvaikutuksiin keskittyvät interventiot (n = 2). Ohjausinterventioita toteutettiin suullisesti kasvokkain, puhelimitse, kirjallisen materiaalin avulla, virtuaalisella materiaalilla ja näiden yhdistelmillä joko kertaluonteisena ohjauksena tai useana ajankohtana eri vaiheissa hoitoa. Interventioilla oli vaikutusta potilaiden minäpystyvyyteen, stressiin, masennuksen vähenemiseen, elämänlaatuun, tietoon, seksuaaliterveyteen sekä tietoon tietoisesta suostumuksesta. Ohjausinterventioita on tutkittu varsin vähän kantasolusiirtohoidon saavien potilasryhmällä. Ohjauksella voidaan vaikuttaa positiivisesti useisiin kantasolusiirtohoidon ja potilaan voimavaraistumisen kannalta olennaisiin asioihin. Uusia ohjausinterventioita tulisi edelleen kehittää entistä paremmin kantasolusiirtohoidon saavien potilaiden voimavaraistumista tukeviksi.

More than 1 in 3 people will get cancer in their lifetime. Hematological malignancies are one of the most common cancer types in Finland. Hematopoietic stem cell transplantation (HSCT) is a potentially curative treatment for many patients with hematological diseases. Patient education is vital for patient engagement, patients’ decision making and better treatment outcomes. The aim of this study is to describe and analyze patient education interventions used for patients in HSCT and describe the effectiveness of interventions. Systematic literature review was conducted without time limitations form the following databases: PubMed, CINAHL, Cochrane and Web of Science. Studies included (n = 9) were published between 2000 and 2020 and the main topic was patient education interventions in HSCT. Interventions were described using the TIDIeR-template and analyzed using inductive content analysis. Three intervention types were formed from the interventions in the studies: interventions increasing HSCT knowledge (n = 5), problem solving interventions (n = 2) and interventions focusing in HSCT side effects (n = 2). Interventions were conducted face-to-face, by telephone, with written material, with virtual material or with combination of these in 1-4 timepoints in different phases of the HSCT procedure. Interventions had impact in patients’ self-efficacy, distress, depression, quality of life, knowledge, sexual health and knowledge of informed consent. As a main conclusion patient education can have positive impact in many HSCT treatment related subjects and patients’ empowerment. However more studies are needed about patient education interventions in HSCT procedure to support patients’ empowerment.