Potilaslähtöisen ohjauksen toteuttaminen suuhygienistiopiskelijan kokemana

Abstract

Suuhygienistin ammatilliseen osaamiseen kuuluu potilaslähtöisen ja näyttöön perustuvan potilasohjauksen toteuttaminen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata suuhygienistiopiskelijoiden kokemuksia potilaslähtöisen ohjauksen toteuttamisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa potilasohjauksen opettamisen kehittämiseksi sekä lisätä tietoa potilaslähtöiseen ohjaukseen liittyvistä edistävistä ja estävistä tekijöistä suuhygienistiopiskelijan kokemana. Tutkimus toteutettiin kuvailevana haastattelututkimuksena. Aineiston tiedonantajina toimivat viidennen ja seitsemännen lukukauden suuhygienistiopiskelijat (n=9) kahdesta suomalaisesta ammattikorkeakoulusta. Tutkimukseen osallistuneilla suuhygienistiopiskelijoilla tuli olla kokemusta potilasohjauksen oppimisesta sekä toteuttamisesta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, ja haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Suuhygienistiopiskelijat kuvasivat monipuolisesti kokemuksiaan potilaslähtöiseen ohjaukseen liittyen. Opiskelijoiden kokemukset liittyivät kokemuksiin ohjauksen toteuttamisesta, ohjauksen oppimisesta sekä ohjausta edistävistä ja estävistä tekijöistä. Opiskelijat kokivat potilaslähtöisyyden toteutumisen kannalta tärkeäksi yksilöllisen ja potilaan tarpeisiin vastaavan ohjauksen. Suuhygienistiopiskelijat kokivat oppilaitostensa opetusklinikat hyödyllisiksi potilaslähtöisen ohjauksen oppimisen ympäristöiksi. Keskeisimmiksi ohjauksen potilaslähtöisyyttä edistäviksi tekijöiksi opiskelijat kokivat hoitojakson useamman hoitokäynnin, aktiivisesti hoitoonsa osallistuvan potilaan sekä hyvän,vuorovaikutteisen suhteen saavuttamisen potilaan kanssa. Keskeisimmiksi ohjauksen potilaslähtöisyyttä estäviksi tekijöiksi opiskelijat kokivat kiireen ja kielteisesti tai passiivisesti ohjaukseen suhtautuvan potilaan. Tämän tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, mitkä ajatukset ohjaavat opiskelijoita, kun he ovat toteuttamassa potilasohjausta. Potilaslähtöisen ja näyttöön perustuvan ohjauksen opettamista ja toteutumista työelämässä on tutkittava jatkossa lisää.

The professional competence of a dental hygienist includes the implementation of patient-centered and evidence-based patient education. The purpose of the study was to describe dental hygienist students' experiences of implementing patient-centered patient education. The aim of the study was to produce information to develop the teaching of patient education and to increase knowledge of the factors that promote and prevent patient-centeredness in patient education as experienced by dental hygienist students before graduating into the profession of dental hygienist. The study was conducted as a descriptive interview research. The data were provided by fifth- and seventh-semester dental hygienist students (n = 9) from two Finnish universities of applied sciences. The dental hygienist students who participated in the study had to have experience in learning and implementing patient education. Thematic interviews were used as the data collection method, and the interviews were conducted as telephone interviews. The data was analysed using inductive content analysis. The dental hygienist students described their experiences of patient-centered patient education in a diverse manner. The students' experiences were related to experiences of implementing patient education, learning patient education and factors promoting and preventing patient-centered patient education. The students felt that individual patient education that meets the patient's needs is important for the implementation of patient-centered patient education. Dental hygienist students found the teaching clinics of their educational institutions to be useful environments for learning patient-centered patient education. According to the students, the most important factors promoting the patient-centeredness in patient education were several treatment visits during the treatment period, a patient actively participating in their treatment and achieving a good interactive relationship with the patient. The students felt that the most important factors preventing patient-centeredness in patient education were hurry and a patient who had a negative or passive attitude towards patient education. The results of this study give an indication of which thoughts guide students when implementing patient education. The teaching and implementation of patient-centered and evidence-based patient education in working life should be further investigated in the future.