All in the family – The role of socioemotional wealth in internationalization of small- and medium-sized family firms

Abstract

While family firms (FF) form a crucial part of activity for any markets, there are ambiguous views related to inherent constraints of these firms and this study analyses the social motives, especially socioemotional wealth endowment (SEW), for understanding how this reflects into the internationalization of family-controlled SMEs. As the inner motives of these entities are better understood, the role of SEW endowment can be assessed and the results aid to steer family-controlled firm activity into more prominent business efforts.

The theoretical framework of this study is based on the duality of family-controlled firms including the economical but especially the non-economical motives, as these separate family-controlled firms from other type of businesses. Along this duality, family ownership manifests activity and internationalization efforts according to the affect-related values the SEW creates as a reference point.

The main research question concerns how socioemotional wealth reflects into the internationalization of family-controlled firms. The subquestions are, firstly, what is the role of socioemotional wealth in family businesses and how do family-controlled SMEs internationalize. Secondly, the work analyses whether socioemotional wealth could support or hinder family-controlled internationalization.

The empirical data was gathered as a qualitative multiple-case study from seven Finnish family-controlled SMEs where the family ownership was dominant, and the family effected actively in operations. Each case company was interviewed individually, and the resulting data transcribed meticulously. Content analysis offered a functional way to process the data from the single cases up to the multiple-case level. Firm descriptions, exact transcriptions of the interviews and SEW measurement enabled the analysis of the study.

The results support SEW endowment as the focal characteristic of family-controlled SMEs. Also, familiness concept was included to the work as the influence of family was perceived to be fundamental to the activity. SEW created cohesion and trust among the organizations but also their stakeholders, and thus, helped to maintain social ties and networks which can support these firms to internationalize. The SEW endowment was perceived to highlight the special characteristics of these entities and supported the co-ordination of internationalization efforts as the unique family nature was being preserved. Furthermore, sticking to the SEW characteristics seemed to help these firms to navigate issues most focal to their performance.

The family-controlled internationalization proved to mainly follow the traditional path of the Uppsala model with low-binding internationalization modes such as exports which support family-control and do not create threat to SEW. Family-control and SEW endowment can create varying results to determine on a beginning or an end. As compiled in the final framework, as FFs balance between the gain and loss mode in their decision-making, they can utilize the supporting and hindering features of SEW endowment in the activity and thus, combine their unique features to strategic planning.

Samalla kun perheyritykset muodostavat merkittävän osan toiminnasta globaaleilla markkinoilla, näiden yritysten sisäisiä motiiveja ei täysin ymmärretä. Tällä tutkimuksella halutaan tarkastella yritysten sisäisiä motiiveja, erityisesti sosioemotionaalista varallisuutta (socioemotinal wealth, SEW), sekä miten nämä motiivit heijastuvat perheen kontrolloimaan kansainvälistymiseen. Motiiveja paremmin ymmärtämällä, yritysten toimintaa voidaan ohjata tuotteliaampaan suuntaan.

Teoreettinen viitekehys pohjautuu perheyritysten kahtalaisiin motiiveihin, yritysten toimintaan vaikuttavat niin ekonomiset kuin erityisesti ei-ekonomiset motiivit, jotka erottavat nämä yritykset muista. Tämän uniikin kahtiajaon vallitessa, perheomistajuus ohjaa toimintaa sekä kansainvälistymispyrkimyksiä sosioemotionaalisten motiivien toimiessa päätöksenteon vertailukohtana.

Päätutkimuskysymyksenä analysoidaan, miten sosioemotionaalinen varallisuus heijastuu perhekontrolloitujen pk-yrityksen kansainvälistymiseen ja alakysymyksinä käsitellään mikä sosioemotionaalisen varallisuuden rooli näissä yrityksissä on sekä miten perhekontrolloidut pk-yritykset kansainvälistyvät. Lisäksi työ tarkastelee millaisia edistäviä tai hidastavia vaikutuksia sosioemotionaalisella varallisuudella voi olla kansainvälistymiseen liittyen.

Empiirinen tutkimusaineisto kerättiin kvalitatiivisena monitapaustutkimuksena seitsemästä suomalaisesta pk-yrityksestä, joissa perheomistajuus oli enemmistönä sekä, joissa perhe toimi aktiivisesti yritystoiminnassa mukana. Jokainen yritys haastateltiin erikseen ja kerätty aineisto litteroitiin tarkasti. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysinä jokainen tapaus ensin yksitellen ja tämän jälkeen kaikki tapaukset yhdistäen rinnakkain. Yritysten kuvaukset, litteroidut haastattelut sekä haastatteluiden pohjalta koottu arvio sosioemotionaalisen varallisuuden voimakkuudesta tapausyrityksissä tukivat analyysin suorittamista.

Tulokset tukevat sosioemotionaalista varallisuutta perhekontrolloitujen pk-yritysten keskeisenä piirteenä. Sosioemotionaalisen varallisuuden vaikutus luo yritysten toimintaa luottamusta, yrittäjyysmäisyyttä, sekä verkostoja, jotka tehostavat näiden yritysten toimintaa, kunhan tämän vaikutukset huomioidaan aktiivisesti toiminnassa. Yrityksen ainutlaatuisen luonteen säilyttäminen sekä vaaliminen voivat vaikuttaa merkittävästi sen toimintakykyyn.

Perheyritysten kansainvälistyminen suosi Uppsala-mallin kuvaamia vähäisiä sitoumuksia vaativia tapoja kuten suoraa vientiä, joka tukee perheomistajuutta eikä aiheuta uhkaa sosioemotionaaliselle varallisuudelle. Perheomistajuus sekä sosioemotionaalinen varallisuus voivat vaikuttaa moninaisesti näiden yritysten päätöksentekoon. Lopullisessa viitekehyksessä päätöksenteon tueksi nostetaan hyöty- sekä haittatilanteet, jotka ilmentävät yrityksen päätöksentekoa. Viitekehyksessä esitettyjä tukevia tai hidastavia elementtejä hyödyntämällä yritykset voivat huomioida sosioemotionaalisen varallisuuden tarkemmin näissä tilanteissa sekä yhdistää sosioemotionaalisen varallisuuden osaksi strategista suunnittelua.