Liikuntalaukku - käyttäjälähtöinen prototyyppi 1-3 -luokkien liikunnanopetukseen
Mäkitalo, Taneli; Nieminen, Aleksi (2023-06-27)
Liikuntalaukku - käyttäjälähtöinen prototyyppi 1-3 -luokkien liikunnanopetukseen
(27.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023072691514
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023072691514
Tiivistelmä
Tässä kehittämistutkimuksessa toteutetaan kaksi kehittämissykliä sisältävä tutkimus liikuntalaukun käytettävyydestä alakoulun vuosiluokilla 1–3. Tutkimuksen tavoitteena on suunnitella ja valmistaa liikuntalaukku opettajan apuvälineeksi liikuntatunneille. Tarkoituksena on löytää vastauksia siihen, mitkä ominaisuudet liikuntalaukussa ovat toimivia ja mitkä kehitettäviä. Näitä tarkastellaan kahdesta eri näkökulmasta, jotka ovat fyysiset ja pedagogiset ominaisuudet. Tutkimus selvittää, onko liikuntalaukku toimiva apuväline opettajalle liikunnan opetukseen ja miten liikuntalaukkua mahdollisesti pitäisi kehittää, jotta siitä tulisi vielä parempi pedagoginen apu opettajalle.
Tutkimuksen kohdejoukkona ovat alakoulussa liikuntaa opettavat opettajat (N=9). Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin, jonka aineisto kerättiin observoimalla sekä opettajilta, jotka kokeilivat liikuntalaukkua osana omaa opetustaan. Aineisto kerättiin kevään 2023 aikana neljästä eri koulusta, jotka toimivat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Opettajat käyttivät laukkua 15–25 minuuttia alkulämmittelyyn, jonka jälkeen he vastasivat sähköpostilla lähetettyyn kyselylomakkeeseen saman päivän kuluessa. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksissa saatiin selville, että fyysisiltä ominaisuuksiltaan laukku oli sekä kestävyydeltään, että ulkonäöllisesti koettu toimivaksi mutta kehittämiskohteiksi ilmentyivät tuotteen painoon ja muotoon sekä osittain liikuteltavuuteen liittyvät ongelmat. Pedagogisesti liikuntalaukku oli yksinkertainen ja tarpeeksi innostava, tarjoten teemoiltaan vaihtelevaa sisältöä kaiken tasoisille oppilaille. Kehitettävää oli lisäksi pelejä ja leikkejä sisältävässä vihossa sekä välineiden sopivassa määrässä eri kokoisille oppilasryhmille. Toimivat ominaisuudet sekä kehittämiskohteet koottiin taulukkoon, josta niitä on helppo tarkastella. Tulosten pohjalta voidaan tehdä johtopäätös, että liikuntalaukun kaltaiselle apuvälineelle on tarvetta mutta se vaatii vielä jatkokehittelyä, jotta saavutetaan yleisemmin käytettävä tuote, joka on käyttäjäystävällinen riippumatta henkilön fyysisistä ominaisuuksista.
Tutkimuksen avulla saadaan myös tietoa liikuntalaukun kaltaisen konseptin käytettävyydestä ja mahdollisuuksista apuvälineenä opetuskäytössä. Lisäksi tutkimus tarjoaa tietoa käytettävyyden mahdollisiin muuttujiin, joita huomioida tuotesuunnittelussa.
Tässä kehittämistutkimuksessa toteutetaan kaksi kehittämissykliä sisältävä tutkimus liikuntalaukun käytettävyydestä alakoulun vuosiluokilla 1–3. Tutkimuksen tavoitteena on suunnitella ja valmistaa liikuntalaukku opettajan apuvälineeksi liikuntatunneille. Tarkoituksena on löytää vastauksia siihen, mitkä ominaisuudet liikuntalaukussa ovat toimivia ja mitkä kehitettäviä. Näitä tarkastellaan kahdesta eri näkökulmasta, jotka ovat fyysiset ja pedagogiset ominaisuudet. Tutkimus selvittää, onko liikuntalaukku toimiva apuväline opettajalle liikunnan opetukseen ja miten liikuntalaukkua mahdollisesti pitäisi kehittää, jotta siitä tulisi vielä parempi pedagoginen apu opettajalle.
Tutkimuksen kohdejoukkona ovat alakoulussa liikuntaa opettavat opettajat (N=9). Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin, jonka aineisto kerättiin observoimalla sekä opettajilta, jotka kokeilivat liikuntalaukkua osana omaa opetustaan. Aineisto kerättiin kevään 2023 aikana neljästä eri koulusta, jotka toimivat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Opettajat käyttivät laukkua 15–25 minuuttia alkulämmittelyyn, jonka jälkeen he vastasivat sähköpostilla lähetettyyn kyselylomakkeeseen saman päivän kuluessa. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksissa saatiin selville, että fyysisiltä ominaisuuksiltaan laukku oli sekä kestävyydeltään, että ulkonäöllisesti koettu toimivaksi mutta kehittämiskohteiksi ilmentyivät tuotteen painoon ja muotoon sekä osittain liikuteltavuuteen liittyvät ongelmat. Pedagogisesti liikuntalaukku oli yksinkertainen ja tarpeeksi innostava, tarjoten teemoiltaan vaihtelevaa sisältöä kaiken tasoisille oppilaille. Kehitettävää oli lisäksi pelejä ja leikkejä sisältävässä vihossa sekä välineiden sopivassa määrässä eri kokoisille oppilasryhmille. Toimivat ominaisuudet sekä kehittämiskohteet koottiin taulukkoon, josta niitä on helppo tarkastella. Tulosten pohjalta voidaan tehdä johtopäätös, että liikuntalaukun kaltaiselle apuvälineelle on tarvetta mutta se vaatii vielä jatkokehittelyä, jotta saavutetaan yleisemmin käytettävä tuote, joka on käyttäjäystävällinen riippumatta henkilön fyysisistä ominaisuuksista.
Tutkimuksen avulla saadaan myös tietoa liikuntalaukun kaltaisen konseptin käytettävyydestä ja mahdollisuuksista apuvälineenä opetuskäytössä. Lisäksi tutkimus tarjoaa tietoa käytettävyyden mahdollisiin muuttujiin, joita huomioida tuotesuunnittelussa.
Tutkimuksen kohdejoukkona ovat alakoulussa liikuntaa opettavat opettajat (N=9). Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin, jonka aineisto kerättiin observoimalla sekä opettajilta, jotka kokeilivat liikuntalaukkua osana omaa opetustaan. Aineisto kerättiin kevään 2023 aikana neljästä eri koulusta, jotka toimivat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Opettajat käyttivät laukkua 15–25 minuuttia alkulämmittelyyn, jonka jälkeen he vastasivat sähköpostilla lähetettyyn kyselylomakkeeseen saman päivän kuluessa. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksissa saatiin selville, että fyysisiltä ominaisuuksiltaan laukku oli sekä kestävyydeltään, että ulkonäöllisesti koettu toimivaksi mutta kehittämiskohteiksi ilmentyivät tuotteen painoon ja muotoon sekä osittain liikuteltavuuteen liittyvät ongelmat. Pedagogisesti liikuntalaukku oli yksinkertainen ja tarpeeksi innostava, tarjoten teemoiltaan vaihtelevaa sisältöä kaiken tasoisille oppilaille. Kehitettävää oli lisäksi pelejä ja leikkejä sisältävässä vihossa sekä välineiden sopivassa määrässä eri kokoisille oppilasryhmille. Toimivat ominaisuudet sekä kehittämiskohteet koottiin taulukkoon, josta niitä on helppo tarkastella. Tulosten pohjalta voidaan tehdä johtopäätös, että liikuntalaukun kaltaiselle apuvälineelle on tarvetta mutta se vaatii vielä jatkokehittelyä, jotta saavutetaan yleisemmin käytettävä tuote, joka on käyttäjäystävällinen riippumatta henkilön fyysisistä ominaisuuksista.
Tutkimuksen avulla saadaan myös tietoa liikuntalaukun kaltaisen konseptin käytettävyydestä ja mahdollisuuksista apuvälineenä opetuskäytössä. Lisäksi tutkimus tarjoaa tietoa käytettävyyden mahdollisiin muuttujiin, joita huomioida tuotesuunnittelussa.
Tässä kehittämistutkimuksessa toteutetaan kaksi kehittämissykliä sisältävä tutkimus liikuntalaukun käytettävyydestä alakoulun vuosiluokilla 1–3. Tutkimuksen tavoitteena on suunnitella ja valmistaa liikuntalaukku opettajan apuvälineeksi liikuntatunneille. Tarkoituksena on löytää vastauksia siihen, mitkä ominaisuudet liikuntalaukussa ovat toimivia ja mitkä kehitettäviä. Näitä tarkastellaan kahdesta eri näkökulmasta, jotka ovat fyysiset ja pedagogiset ominaisuudet. Tutkimus selvittää, onko liikuntalaukku toimiva apuväline opettajalle liikunnan opetukseen ja miten liikuntalaukkua mahdollisesti pitäisi kehittää, jotta siitä tulisi vielä parempi pedagoginen apu opettajalle.
Tutkimuksen kohdejoukkona ovat alakoulussa liikuntaa opettavat opettajat (N=9). Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin, jonka aineisto kerättiin observoimalla sekä opettajilta, jotka kokeilivat liikuntalaukkua osana omaa opetustaan. Aineisto kerättiin kevään 2023 aikana neljästä eri koulusta, jotka toimivat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Opettajat käyttivät laukkua 15–25 minuuttia alkulämmittelyyn, jonka jälkeen he vastasivat sähköpostilla lähetettyyn kyselylomakkeeseen saman päivän kuluessa. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksissa saatiin selville, että fyysisiltä ominaisuuksiltaan laukku oli sekä kestävyydeltään, että ulkonäöllisesti koettu toimivaksi mutta kehittämiskohteiksi ilmentyivät tuotteen painoon ja muotoon sekä osittain liikuteltavuuteen liittyvät ongelmat. Pedagogisesti liikuntalaukku oli yksinkertainen ja tarpeeksi innostava, tarjoten teemoiltaan vaihtelevaa sisältöä kaiken tasoisille oppilaille. Kehitettävää oli lisäksi pelejä ja leikkejä sisältävässä vihossa sekä välineiden sopivassa määrässä eri kokoisille oppilasryhmille. Toimivat ominaisuudet sekä kehittämiskohteet koottiin taulukkoon, josta niitä on helppo tarkastella. Tulosten pohjalta voidaan tehdä johtopäätös, että liikuntalaukun kaltaiselle apuvälineelle on tarvetta mutta se vaatii vielä jatkokehittelyä, jotta saavutetaan yleisemmin käytettävä tuote, joka on käyttäjäystävällinen riippumatta henkilön fyysisistä ominaisuuksista.
Tutkimuksen avulla saadaan myös tietoa liikuntalaukun kaltaisen konseptin käytettävyydestä ja mahdollisuuksista apuvälineenä opetuskäytössä. Lisäksi tutkimus tarjoaa tietoa käytettävyyden mahdollisiin muuttujiin, joita huomioida tuotesuunnittelussa.