Moniammatillinen työskentely ja kollektiivinen tiedonmuodostus yksityisellä sosiaalipalvelutuottajalla
Patala, Hanna (2023-06-20)
Moniammatillinen työskentely ja kollektiivinen tiedonmuodostus yksityisellä sosiaalipalvelutuottajalla
(20.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023072691378
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023072691378
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan yksityisen sosiaalipalvelutuottajan moniammatillista työskentelyä ja siihen osana kuuluvaa kollektiivista tiedonmuodostusta. Tutkimuskysymyksillä vastataan siihen, minkälaisena moniammatillinen työskentely ja sen tarve kuvautuu työntekijöiden näkökulmasta, minkälaisena kollektiivinen tiedonmuodostus ja sitä kautta saatava hyöty näyttäytyy moniammatillisessa työskentelyssä sekä minkälaisia haasteita kollektiiviseen tiedonmuodostukseen liittyy.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja analyysi toteutettiin teoriaohjaavana sisällönanalyysina. Aineisto kerättiin seitsemän teemahaastattelun kautta ja haastateltavina olivat yksityisen palvelutuottajan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. Haastattelut toteutettiin joulukuussa 2022. Tutkimuksen teoreettinen tausta muodostuu moniammatillisuudesta ja sen eri elementeistä, organisaation merkityksen tarkastelusta sekä kollektiivisesta tiedonmuodostuksesta. Kollektiivisen tiedonmuodostuksen haasteita tarkasteltiin filosofi Jaana Parviaisen määritelmää hyödyntäen.
Tässä tutkimuksessa moniammatillinen työskentely näyttäytyi kokonaisvaltaisena, asiakkaan koko systeemin huomioivana työskentelytapana. Moniammatillista otetta hyödynnettiin asiakastyöskentelyssä asiakkuuden alusta alkaen. Moniammatillisen työskentelyn ja kollektiivisen tiedonmuodostuksen hyödyt näyttäytyivät aineistossa asiakkaan, työn tilaajan sekä työntekijän näkökulmista hyvin samankaltaisina.
Kollektiivinen tiedonmuodostus kuvautui tutkimuksessa jatkuvana, asiakkuuden läpi kulkevana tapana rakentaa käsitystä asiakkaan tilanteesta. Kollektiivista tiedonmuodostusta tapahtui joustavasti sekä spontaaneissa että ennalta suunnitelluissa hetkissä. Kollektiivinen tiedonmuodostus edellytti työntekijöiltä vahvaa vastavuoroisuutta ja halua työskennellä moniammatillisessa työyhteisössä. Kollektiivisen tiedonmuodostuksen haasteita oli paikannettavissa organisaation ammattilaisten työskentelystä, mutta ne eivät erityisesti vaikuttaneet työn lopputulokseen.
Tutkimuksen perusteella voin sanoa, että moniammatillinen työskentely ja kollektiivinen tiedonmuodostus edellyttävät yksilötasolla sopivaa orientaatiota, riittävästi aikaa sekä tuttuutta työryhmän jäsenten kesken. Sen lisäksi organisaation toimivilla rakenteilla voidaan tukea moniammatillisen työn toteuttamista sekä kollektiivista tiedonmuodostusta. Kollektiivisen tiedonmuodostuksen haasteet tunnistamalla voidaan kehittää olosuhteita suotuisammaksi moniammatillisen työn toteuttamiselle. Tulevaisuudessa sosiaalihuoltoon sijoittuvaa moniammatillista työskentelyä tulisi analysoida enemmän ja työotteen hyötyjä tulisi selvittää myös työn tilaajan sekä työn kohteen eli sosiaalihuollon asiakkaan kokemusten kautta.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja analyysi toteutettiin teoriaohjaavana sisällönanalyysina. Aineisto kerättiin seitsemän teemahaastattelun kautta ja haastateltavina olivat yksityisen palvelutuottajan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. Haastattelut toteutettiin joulukuussa 2022. Tutkimuksen teoreettinen tausta muodostuu moniammatillisuudesta ja sen eri elementeistä, organisaation merkityksen tarkastelusta sekä kollektiivisesta tiedonmuodostuksesta. Kollektiivisen tiedonmuodostuksen haasteita tarkasteltiin filosofi Jaana Parviaisen määritelmää hyödyntäen.
Tässä tutkimuksessa moniammatillinen työskentely näyttäytyi kokonaisvaltaisena, asiakkaan koko systeemin huomioivana työskentelytapana. Moniammatillista otetta hyödynnettiin asiakastyöskentelyssä asiakkuuden alusta alkaen. Moniammatillisen työskentelyn ja kollektiivisen tiedonmuodostuksen hyödyt näyttäytyivät aineistossa asiakkaan, työn tilaajan sekä työntekijän näkökulmista hyvin samankaltaisina.
Kollektiivinen tiedonmuodostus kuvautui tutkimuksessa jatkuvana, asiakkuuden läpi kulkevana tapana rakentaa käsitystä asiakkaan tilanteesta. Kollektiivista tiedonmuodostusta tapahtui joustavasti sekä spontaaneissa että ennalta suunnitelluissa hetkissä. Kollektiivinen tiedonmuodostus edellytti työntekijöiltä vahvaa vastavuoroisuutta ja halua työskennellä moniammatillisessa työyhteisössä. Kollektiivisen tiedonmuodostuksen haasteita oli paikannettavissa organisaation ammattilaisten työskentelystä, mutta ne eivät erityisesti vaikuttaneet työn lopputulokseen.
Tutkimuksen perusteella voin sanoa, että moniammatillinen työskentely ja kollektiivinen tiedonmuodostus edellyttävät yksilötasolla sopivaa orientaatiota, riittävästi aikaa sekä tuttuutta työryhmän jäsenten kesken. Sen lisäksi organisaation toimivilla rakenteilla voidaan tukea moniammatillisen työn toteuttamista sekä kollektiivista tiedonmuodostusta. Kollektiivisen tiedonmuodostuksen haasteet tunnistamalla voidaan kehittää olosuhteita suotuisammaksi moniammatillisen työn toteuttamiselle. Tulevaisuudessa sosiaalihuoltoon sijoittuvaa moniammatillista työskentelyä tulisi analysoida enemmän ja työotteen hyötyjä tulisi selvittää myös työn tilaajan sekä työn kohteen eli sosiaalihuollon asiakkaan kokemusten kautta.