The effectiveness of mHealth intervention based on the social cognitive theory for trismus exercise in head and neck cancer patients with proton and heavy ion therapy
Dai, Yumei (2023-07-06)
The effectiveness of mHealth intervention based on the social cognitive theory for trismus exercise in head and neck cancer patients with proton and heavy ion therapy
(06.07.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023081898135
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023081898135
Tiivistelmä
The overall objective of this study was to develop and implement a social cognitive theory-based mobile health intervention for trismus exercise for patients with head and neck cancers undergoing proton and heavy ion therapy and to evaluate its effects on maximum interincisal opening, functional exercise compliance, and self-efficacy of patients. In the construction stage, brainstorming sessions were held to access experts' opinions on modifying the head and neck functional exercise program and further improve the functional exercise's scientific and practical aspects. Then, we conducted a feasibility study on the self-developed "Health Enjoy" system in the head, neck, and central nervous system wards of a specialized oncology hospital in Shanghai. We used the health system information dimensional scale and the system usability scale to investigate the system's usability and health information needs among patients. In the implement stage, a randomized controlled study was conducted from November 2022 to January 2023 on patients with head and neck cancer, with a social cognitive theory-based trismus functional exercise mobile health intervention in the intervention group and a conventional functional exercise and health education care model in the control group. The data were measured at the baseline, the end of treatment, one month after, and three months after treatment. Paired samples t-test was used to analyze the health information needs after using the " Health Enjoy" system. The generalized estimating equation was used in the randomized controlled trial section to compare whether there was a difference in each indicator between the two groups of patients at different time points. P<0.05 indicates that the difference was statistically significant.
A total of 10 experts' opinions and suggestions were heard in the brainstorming session, and a revised protocol was agreed upon on the intensity of functional head and neck exercises and the applicable exercises for different disease types. A total of 30 patients were included in the feasibility study, and the mean system usability score was 83.6 (12.5). Patients need for health information decreased after using the Axiom system (MD=26.1, P<0.05). At the same time, we optimized the system performance by iteratively fixing the system in response to patients' comments on the system. A total of 44 patients were included in the randomized controlled trial, and for the main indicators, the intervention did not cause significant improvements in maximum interincisal opening or self-efficacy in patients with head and neck tumors at T3 (three months after the end of treatment). Subgroup analysis showed that the intervention group receiving photon + heavy ion therapy had greater incisor distance than the control group (MD = 8.8, 95% CI: 2.1 - 15.6, P = 0.011). There was no statistical difference in the maximum interincisal opening between the two groups with the remaining treatment modalities (P>0.05). For secondary outcome indicators, there was no statistical difference in patients' self-efficacy scores between the two groups from T1 to T3 (P>0.05). There was a statistical difference in the functional exercise pass rate between the two groups at T3, with patients in the intervention group having a higher functional exercise pass rate than the control group (MD =21.6, 95% CI: -29.6 - -0.2, P=0.009).
This study was based on social cognitive theory, expert consultation, and a feasibility study to construct a mobile health intervention program for trismus in patients with head and neck cancer undergoing proton and heavy ions. The randomized controlled study showed that the intervention did not cause significant improvements in maximum incisor distance and self-efficacy in patients but improved compliance with exercise. Larger sample, longer follow-up period, and the inclusion of more patients with trismus are appealed to support the study further. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää ja implementoida sosiaalis-kognitiiviseen teoriaan perustuva mHealth-interventio leukalukko-harjoitteluun (trismus exercise) potilaille, joilla on pään tai kaulan alueen syöpä ja, jotka ovat protoni- ja raskasionihoidossa sekä arvioida intervention vaikuttavuutta suun avautumiseen, toiminnalliseen harjoitteluun sitoutumiseen ja potilaiden minäpystyvyyteen. Interventiota kehittäessä, asiantuntijoille järjestettiin tapaamisia, joissa pyrittiin kehittämään toiminnallista harjoitusohjelmaa tieteellisistä ja käytännöllisistä lähtökohdista käsin. Seuraavaksi, kehitettyä järjestelmää ”Health Enjoy” testattiin toteutettavuustutkimuksen avulla syöpäsairaalassa Shanghaissa. Järjestelmän käytettävyyttä ja sisältöön liittyviä tarpeita selvitettiin kahden eri mittariston avulla potilaiden keskuudessa. Implementointivaiheessa (marraskuu 2022-tammikuu 2023) toteutettiin satunnaistettu kontrolloitu tutkimuspotilaille, joilla oli pään tai kaulan alueen syöpä. Interventioryhmä osallistui kehitettyyn m-Health-interventioon ja kontrolliryhmä osallistui tavanomaiseen harjoitteluun, joka sisälsi toiminnallista harjoittelua ja terveyskasvatusta. Aineisto kerättiin lähtötilanteessa ja heti intervention päätyttyä sekä kuukauden ja kolmen kuukauden kuluttua intervention päättymisestä. Parittaista t-testiä käytettiin intervention sisältöön liittyvien tarpeiden analysointiin. Satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen interventio- ja kontrolliryhmien mittaustuloksia arvioitiin keskenään eri aikapisteissä. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p<0.05.
Asiantuntijatapaamisiin osallistui 10 henkilöä, joiden ehdotusten perusteella protokollaa kehitettiin. Toteutettavuustutkimukseen osallistui 30 potilasta, jotka arvioivat järjestelmän käytettävyyspisteiden keskiarvoksi 83,6 (12,5). Potilaiden terveystiedon tarve väheni Axiom-järjestelmän käyttämisen jälkeen (MD=26,1, P<0.05). Järjestelmää kehitettiin myös potilaiden antamien ehdotusten perusteella. Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa oli mukana yhteensä 44 potilasta ja tärkeimpien tulosmuuttujien osalta, suun avautuminen ja potilaiden minäpystyvyys, ei havaittu merkittäviä parannuksia kolme kuukautta intervention jälkeen. Alaryhmäanalyysi osoitti, että protoni- ja raskasionihoitoa vastanottavalla interventioryhmällä suu avautui enemmän kuin kontrolliryhmällä (MD = 8,8, 95%CI 2,1-15,6, P=0.011). Muilla hoitotavoilla ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää eroa suun avautumisessa interventio- ja kontrolliryhmien välillä (p>0.05). Potilaiden minäpystyvyyden osalta ei löydetty tilastollisesti merkitsevää eroa kahden ryhmän välillä yhden kuukauden ja kolmen kuukauden kuluttua interventiosta (P>0.05). Toiminnallisessa harjoittelussa todettiin tilastollisesti merkitsevä ero ryhmien välillä kolme kuukautta intervention päättymisen jälkeen. Interventioryhmäläiset sitoutuivat harjoitteluun paremmin kuin kontrolliryhmässä olevat (MD = 21,6, 95%CI: -29,6 - -0,2, P=0,009).
Tämä tutkimus perustui sosiaalis-kognitiiviseen teoriaan, asiantuntijakonsultaatioon ja toteutettavuustutkimukseen tavoitteena kehittää mHealth-interventio leukalukko-harjoitteluun potilaille, joilla on pään tai kaulan alueen syöpä ja, jotka ovat protoni- ja raskasionihoidossa. Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus osoitti, että interventio ei merkittävästi parantanut suun avautumista eikä potilaiden minäpystyvyyttä, mutta se edisti harjoitteluun sitoutumista. Tulevaisuudessa interventiota tulisi tutkia suuremmalla osallistujamäärällä ja pidemmällä seuranta-ajalla.
A total of 10 experts' opinions and suggestions were heard in the brainstorming session, and a revised protocol was agreed upon on the intensity of functional head and neck exercises and the applicable exercises for different disease types. A total of 30 patients were included in the feasibility study, and the mean system usability score was 83.6 (12.5). Patients need for health information decreased after using the Axiom system (MD=26.1, P<0.05). At the same time, we optimized the system performance by iteratively fixing the system in response to patients' comments on the system. A total of 44 patients were included in the randomized controlled trial, and for the main indicators, the intervention did not cause significant improvements in maximum interincisal opening or self-efficacy in patients with head and neck tumors at T3 (three months after the end of treatment). Subgroup analysis showed that the intervention group receiving photon + heavy ion therapy had greater incisor distance than the control group (MD = 8.8, 95% CI: 2.1 - 15.6, P = 0.011). There was no statistical difference in the maximum interincisal opening between the two groups with the remaining treatment modalities (P>0.05). For secondary outcome indicators, there was no statistical difference in patients' self-efficacy scores between the two groups from T1 to T3 (P>0.05). There was a statistical difference in the functional exercise pass rate between the two groups at T3, with patients in the intervention group having a higher functional exercise pass rate than the control group (MD =21.6, 95% CI: -29.6 - -0.2, P=0.009).
This study was based on social cognitive theory, expert consultation, and a feasibility study to construct a mobile health intervention program for trismus in patients with head and neck cancer undergoing proton and heavy ions. The randomized controlled study showed that the intervention did not cause significant improvements in maximum incisor distance and self-efficacy in patients but improved compliance with exercise. Larger sample, longer follow-up period, and the inclusion of more patients with trismus are appealed to support the study further.
Asiantuntijatapaamisiin osallistui 10 henkilöä, joiden ehdotusten perusteella protokollaa kehitettiin. Toteutettavuustutkimukseen osallistui 30 potilasta, jotka arvioivat järjestelmän käytettävyyspisteiden keskiarvoksi 83,6 (12,5). Potilaiden terveystiedon tarve väheni Axiom-järjestelmän käyttämisen jälkeen (MD=26,1, P<0.05). Järjestelmää kehitettiin myös potilaiden antamien ehdotusten perusteella. Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa oli mukana yhteensä 44 potilasta ja tärkeimpien tulosmuuttujien osalta, suun avautuminen ja potilaiden minäpystyvyys, ei havaittu merkittäviä parannuksia kolme kuukautta intervention jälkeen. Alaryhmäanalyysi osoitti, että protoni- ja raskasionihoitoa vastanottavalla interventioryhmällä suu avautui enemmän kuin kontrolliryhmällä (MD = 8,8, 95%CI 2,1-15,6, P=0.011). Muilla hoitotavoilla ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää eroa suun avautumisessa interventio- ja kontrolliryhmien välillä (p>0.05). Potilaiden minäpystyvyyden osalta ei löydetty tilastollisesti merkitsevää eroa kahden ryhmän välillä yhden kuukauden ja kolmen kuukauden kuluttua interventiosta (P>0.05). Toiminnallisessa harjoittelussa todettiin tilastollisesti merkitsevä ero ryhmien välillä kolme kuukautta intervention päättymisen jälkeen. Interventioryhmäläiset sitoutuivat harjoitteluun paremmin kuin kontrolliryhmässä olevat (MD = 21,6, 95%CI: -29,6 - -0,2, P=0,009).
Tämä tutkimus perustui sosiaalis-kognitiiviseen teoriaan, asiantuntijakonsultaatioon ja toteutettavuustutkimukseen tavoitteena kehittää mHealth-interventio leukalukko-harjoitteluun potilaille, joilla on pään tai kaulan alueen syöpä ja, jotka ovat protoni- ja raskasionihoidossa. Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus osoitti, että interventio ei merkittävästi parantanut suun avautumista eikä potilaiden minäpystyvyyttä, mutta se edisti harjoitteluun sitoutumista. Tulevaisuudessa interventiota tulisi tutkia suuremmalla osallistujamäärällä ja pidemmällä seuranta-ajalla.