Velkaantuneisuudella ja osakkeen likviditeetillä täydennetyt faktorimallit : Tarkastelu Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2012-2021
Juntunen, Matias (2023-07-30)
Velkaantuneisuudella ja osakkeen likviditeetillä täydennetyt faktorimallit : Tarkastelu Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2012-2021
Juntunen, Matias
(30.07.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023080392992
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023080392992
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on testata erilaisia faktorimalleja Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimuksessa tarkasteluperiodina käytetään vuosia 2012-2021. Kyseinen tarkasteluperiodi on mielenkiintoinen sen aikana vallinneen historiallisen pitkän negatiivisen ohjauskoron aikakauden johdosta. Euroopan keskuspankin ohjauskorko oli suurimman osan tarkasteluperiodista negatiivinen eikä se ylittänyt nollakorkotasoa kertaakaan. Tutkimukseen on valittu taloudellisiksi muuttujiksi markkinariskin lisäksi yhtiöiden markkina-arvolla mitattu koko, book-to-market suhdeluvulla mitattu yhtiöiden arvostus, debt-to-equity suhdeluvulla mitattu yhtiöiden velkaantuneisuusaste sekä osakkeen kiertonopeudella mitattu yhtiöiden osakkeen likviditeetti markkinoilla. Näiden taloudellisten muuttujien perusteella on rakennettu sekä portfoliot, joiden riskittömän koron ylittävät tuotot toimivat faktorimalleissa selitettävinä muuttujina sekä selittävinä muuttujina toimivat faktorit.
Aineistolla testataan sekä pelkän markkinafaktorin sisältämää CAPM-mallia, koko- ja arvostusfaktorilla laajennettua kolmen faktorin mallia, velkaantuneisuusfaktorilla laajennettua neljän faktorin mallia, likviditeettifaktorilla laajennettua neljän faktorin mallia sekä kaikki edellä mainitut faktorit sisältämää viiden faktorin mallia. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan valittujen taloudellisten muuttujien perusteella jaoteltujen portfolioiden keskituottoja tarkasteluperiodilla. Lukuisissa aihealueen tutkimuksissa on havaittu, että lisäämällä useampia faktoreita malliin kyetään saavuttamaan korkeampia korjattuja selitysasteita. Tavoitteena on selvittää kasvaako faktorimallien korjattu selitysaste tämän tutkimuksen aineiston kohdalla valittujen lisäfaktoreiden myötä, kun faktorimallia laajennetaan. Tarkastelun kohteena on myös eri faktoreiden rooli malleissa ja vaikuttaako faktoreiden lisääminen niiden väliseen dynamiikkaan. Lisäksi tavoitteena on selvittää, onko taloudellisten muuttujien perusteella muodostettujen portfolioiden tuottamien kuukausittaisten keskituottojen välillä eroja ja pystytäänkö näille eroille löytämään taloudellisesti järkeviä perusteluita.
Tutkimuksessa havaittiin, että yhtiöiden koon ja arvostuksen yhteys kuukausittaisiin keskituottoihin oli hyvin linjassa aihepiirin aiemman tutkimuksen kanssa. Pienten yhtiöiden tuotot ylittivät keskimäärin suurten yhtiöiden tuotot ja vastaavasti arvoyhtiöt tuottivat keskimäärin enemmän suhteessa kasvuyhtiöihin. Yhtiöiden velkaantuneisuusasteen ja kuukausittaisten keskituottojen kohdalla tulokset osoittivat, että huolimatta matalasta korkotasosta, tuottivat matalan velkaantuneisuuden omaavat yhtiöt keskimäärin korkeampia tuottoja suhteessa enemmän velkaantuneisiin yhtiöihin. Osakkeen likviditeetin ja tuottojen välisestä yhteydestä ei sen sijaan kyetty tutkimustulosten perusteella muodostamaan selkeitä johtopäätöksiä.
Vertailtaessa eri faktorimallien korjattuja selitysasteita havaittiin, että viiden faktorin malli tuotti suurimman osan portfolioista kohdalla korkeimman korjatun selitysasteen. Ero neljän faktorin malleista kulloinkin korkeamman korjatun selitysasteen tuottaneeseen malliin ei kuitenkaan ollut kovinkaan suuri. Korkein korjatun selitysasteen kasvu havaittiin järjestään siirryttäessä yhden faktorin CAPM-mallista kolmen faktorin malliin. Tutkimuksessa testattujen vaihtoehtoisten neljän faktorin malleista velkaantuneisuusfaktorilla täydennetty malli toimi tutkimustulosten valossa paremmin kuin osakkeen likviditeettifaktorilla täydennetty malli.
Aineistolla testataan sekä pelkän markkinafaktorin sisältämää CAPM-mallia, koko- ja arvostusfaktorilla laajennettua kolmen faktorin mallia, velkaantuneisuusfaktorilla laajennettua neljän faktorin mallia, likviditeettifaktorilla laajennettua neljän faktorin mallia sekä kaikki edellä mainitut faktorit sisältämää viiden faktorin mallia. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan valittujen taloudellisten muuttujien perusteella jaoteltujen portfolioiden keskituottoja tarkasteluperiodilla. Lukuisissa aihealueen tutkimuksissa on havaittu, että lisäämällä useampia faktoreita malliin kyetään saavuttamaan korkeampia korjattuja selitysasteita. Tavoitteena on selvittää kasvaako faktorimallien korjattu selitysaste tämän tutkimuksen aineiston kohdalla valittujen lisäfaktoreiden myötä, kun faktorimallia laajennetaan. Tarkastelun kohteena on myös eri faktoreiden rooli malleissa ja vaikuttaako faktoreiden lisääminen niiden väliseen dynamiikkaan. Lisäksi tavoitteena on selvittää, onko taloudellisten muuttujien perusteella muodostettujen portfolioiden tuottamien kuukausittaisten keskituottojen välillä eroja ja pystytäänkö näille eroille löytämään taloudellisesti järkeviä perusteluita.
Tutkimuksessa havaittiin, että yhtiöiden koon ja arvostuksen yhteys kuukausittaisiin keskituottoihin oli hyvin linjassa aihepiirin aiemman tutkimuksen kanssa. Pienten yhtiöiden tuotot ylittivät keskimäärin suurten yhtiöiden tuotot ja vastaavasti arvoyhtiöt tuottivat keskimäärin enemmän suhteessa kasvuyhtiöihin. Yhtiöiden velkaantuneisuusasteen ja kuukausittaisten keskituottojen kohdalla tulokset osoittivat, että huolimatta matalasta korkotasosta, tuottivat matalan velkaantuneisuuden omaavat yhtiöt keskimäärin korkeampia tuottoja suhteessa enemmän velkaantuneisiin yhtiöihin. Osakkeen likviditeetin ja tuottojen välisestä yhteydestä ei sen sijaan kyetty tutkimustulosten perusteella muodostamaan selkeitä johtopäätöksiä.
Vertailtaessa eri faktorimallien korjattuja selitysasteita havaittiin, että viiden faktorin malli tuotti suurimman osan portfolioista kohdalla korkeimman korjatun selitysasteen. Ero neljän faktorin malleista kulloinkin korkeamman korjatun selitysasteen tuottaneeseen malliin ei kuitenkaan ollut kovinkaan suuri. Korkein korjatun selitysasteen kasvu havaittiin järjestään siirryttäessä yhden faktorin CAPM-mallista kolmen faktorin malliin. Tutkimuksessa testattujen vaihtoehtoisten neljän faktorin malleista velkaantuneisuusfaktorilla täydennetty malli toimi tutkimustulosten valossa paremmin kuin osakkeen likviditeettifaktorilla täydennetty malli.