Ala-koulujen laaja-alaisten erityisopettajien kokemuksia työhyvinvoinnista

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin alakoulussa työskentelevien laajaalaisten erityisopettajien työhyvinvointia. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen tarkoituksena oli selvittää, millä seikoilla on merkitystä laaja-alaisten erityisopettajien työhyvinvointiin. Lisäksi tutkittiin, mitkä seikat mahdollisesti heikentävät laaja-alaisten erityisopettajien työhyvinvointia. Lopuksi selvitettiin, miten työhyvinvointia voisi kehittää laaja-alaisten erityisopettajien mielestä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina. Tutkimus oli laadullinen ja pohjana käytettiin aineistolähtöistä analyysimenetelmää, sekä aineisto analysointiin sisällönanalyysin menettelytavoin. Tutkimusaineisto koostui viiden työssä toimivan laaja- alaisen erityisopettajan puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Tutkimustuloksia peilataan neljään eri teoriaan. Mankan työhyvinvoinnin tekijöihin, Maslow`n laajennettuun tarvehierarkiaan, Chapmanin suhdemotivaattoreihin, Rauramon hyvinvoinnin portaisiin sekä SWOTanalyysiin. Tutkimuksen tulosten perusteella yksilön ominaisuuksilla, työtehtävillä, työyhteisöllä ja työympäristöllä on merkitystä opettajien työhyvinvoinnille. Haastatteluaineiston perusteella todettiin, että erityisesti työyhteisöllä oli suuri merkitys työhyvinvointia edistävänä, mutta myös heikentävänä tekijänä. Haastateltavien kommenteissa korostui työnkuva sekä työtehtävät ja niiden kuormittavuus sekä monialaisuus. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi haastateltavat mainitsivat työnkuvan uudelleen määrittämisen sekä resurssien lisäämisen ja verkostoitumisen. Tutkimustulokset ovat yhteneväiset OAJ:n 2018 opetusalan barometrissa sekä Hietanen- Peltola, Laitinen, Autio & Palmqvist (2018) tutkimuksessa. Näissä tutkimuksissa tarkasteltiin työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen avulla saatiin hyödyllistä tietoa siitä, miten työhyvinvointia jatkossa voitaisiin kehittää. Opetusalan pitovoiman säilyttämisessä tulisi huolehtia riittävästä resurssoinnista ja palkkauksen korjaamisesta haastavan työnkuvan vaatimalle tasolle.

This master's thesis examined the well-being at work of comprehensive special education teachers working in lower secondary schools. The study was conducted as a qualitative research and aimed to explore the factors influencing the well-being at work of comprehensive special education teachers. Additionally, the study investigated potential factors that might undermine the well-being of these teachers. Finally, the study investigated how well-being at work could be enhanced according to the perspectives of comprehensive special education teachers. The research method employed was semistructured thematic interviews, conducted as individual interviews. The research was qualitative in nature, utilizing a data-driven analysis approach and employing content analysis procedures for data analysis. The research material consisted of semi-structured thematic interviews with five working comprehensive special education teachers. The research findings were aligned with four different theories: Manka's factors of well-being, Maslow's extended hierarchy of needs, Chapman's relationship motivators, Rauramo's well-being stairs, and SWOT analysis. Based on the research results, individual characteristics, job tasks, work community, and work environment were found to impact teachers' well-being at work. The interview data highlighted the significant role of the work community in promoting as well as diminishing well-being, particularly emphasized in relation to the job description, workload, and interdisciplinary nature of tasks. To enhance well-being at work, the interviewees suggested redefining the job description, increasing resources, and networking. The research findings were consistent with the 2018 Education Industry Barometer by OAJ (Trade Union of Education in Finland) and the study by Hietanen-Peltola, Laitinen, Autio & Palmqvist (2018), which both examined factors influencing well-being at work. The study provided valuable insights into how well-being at work could be developed in the future. To retain attractiveness in the education sector, adequate resourcing and adjustment of compensation to match the demands of the challenging job description should be ensured.