Rikesakosta elinkautiseen : Miksi tietyistä teoista seuraa tietynlaiset rangaistukset?

Abstract

Arkipäiväisissä keskusteluissa tulee usein vastaan, miten joku ei ole tyytyväinen rikolliselle langetettuun rangaistukseen tai miten annettu tuomio on yleisen oikeustajun vastainen. Kansalaisten tieto rikosprosessista nojaa pitkälti median uutisointiin rikoksista. Tällainen uutisointi on melko pintapuolista eikä siitä saa kunnolla selville, mitkä kaikki asiat todellisuudessa ovat vaikuttaneen siihen, että tietynlainen rangaistus on tuomittu. Tutkin tässä tutkielmassa, minkälaiset tekijät lain mukaan vaikuttavat siihen, että tietyistä teoista seuraa tietynlaiset rangaistukset. Tutkimus on sekä lainopillinen että empiirinen ja sen tarkoitus on tulkita ja systematisoida voimassa olevaa oikeutta ja analysoida, miten korkein oikeus soveltaa sitä. Keskeisimpänä aineistona toimivat muun muassa Heikki Kemppisen väitöskirja Rangaistuksen määräämisen perustelemisesta, Jussi Tapanin, Matti Tolvasen ja Heikki Kemppisen Rikosoikeus: Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano sekä muutamat Sakari Melanderin ja Tapio Lappi-Seppälän teokset. Keskeisiä lähteitä ovat myös rikoslaki, sen muuttamiseen johtaneet eräät hallituksen esitykset sekä eräät rangaistuksen määräämisen ja mittaamisen avuksi tarkoitetut rangaistustaulukot. Näiden lisäksi tutkielman lähdeaineisto perustuu paljolti korkeimman oikeuden ratkaisuille. Rangaistuksen määräämiseen vaikuttavat tekijät voi jakaa legaalisiin ja ulkolegaalisiin tekijöihin. Legaalisten tekijöiden tulee löytyä laista ja ulkolegaalisiin tekijöihin kuuluu muun muassa lainkäyttäjän subjektiivinen harkinta. Legaalisia tekijöitä ovat muun muassa luonnollisesti lakipykälän sisältö tunnusmerkistön ja rangaistusasteikon osalta, erilaiset periaatteet, tekijään liittyvät seikat, kuten ikä ja terveydentila, tekijän aikaisempi rikollisuus ja konkurrenssi, teko ja siihen liittyvät seikat.