Näytä suppeat kuvailutiedot

Lisääkö kaunokirjallisuuden lukeminen empatiaa? : Kauno- ja tietokirjallisuuden lukemisen herättämät ajatussisällöt ja narratiivin maailmaan uppoutuminen

Jokinen, Sara (2023-09-25)

dc.contributor.authorJokinen, Sara
dc.date.accessioned2023-10-03T21:06:41Z
dc.date.available2023-10-03T21:06:41Z
dc.date.issued2023-09-25
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/10024/175868
dc.description.abstractTämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia lukemisen ja empatian välistä yhteyttä sekä lukemisen aikana herääviä ajatussisältöjä. Tutkimuskirjallisuuden perusteella oletettiin, että kaunokirjallisuuden lukeminen lisää lukijan kokemaa empatiaa transportaation eli narratiivin maailmaan uppoutumisen seurauksena. Empatian oletettiin lisääntyvän viikon kuluttua lukukokemuksesta. Kauno- ja tietokirjallisuuden lukemisen aikana oletettiin viriävän erilaisia ajatustyyppejä, joista oletettiin tunnistettavan ainakin ajatusten harhailua ja uppoutumista kuvastavat ajatustyypit. Tutkimuksessa osallistujat (N = 96) lukivat joko kauno- tai tietokirjallisesta teoksesta poimitun katkelman sen mukaan, satunnaistettiinko heidän koe- vai kontrolliryhmään. Lukemisen aikana tutkittavat vastasivat ajatusten sisältöjä kartoittavaan kyselyyn yhteensä kahdeksan kertaa. Tutkittavien empatiaa arvioitiin Interpersonal Reactivity Index -itsearviointikyselyn avulla ennen lukemista, lukemisen jälkeen ja viikon kuluttua lukemisesta. Lukemistehtävän jälkeen tutkittaville esitettiin prososiaalista käyttäytymistä arvioiva kuvitteellinen rahanlahjoitustehtävä, jonka lisäksi kaunokirjallisuutta lukeneet tutkittavat arvioivat lukemisen aikaista uppoutumiskokemusta heille esitettyjen väittämien avulla. Kokeen lopuksi tutkittavia pyydettiin arvioimaan lukukokemuksen miellyttävyyttä. Kokeeseen oli mahdollista osallistua tietokoneen tai matkapuhelimen välityksellä itselleen sopivana ajankohtana. Tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä kaunokirjallisuuden lukemisen ja empatian välillä. Myöskään tietokirjallisuuden lukeminen ei vaikuttanut lukijan empatiaan. Ajatusten sisältöjä mittaavan kyselyn vastaukset analysoitiin pääkomponenttianalyysin avulla, jossa tunnistettiin kolme lukemisen aikana esiintyvää ajatustyyppiä. Ensimmäinen ajatustyyppi kuvasi luettuun tekstiin uppoutumista, toinen lukemisen aikaista ajatusten harhailua ja kolmas ajatusten verbaalisuutta. Uppoutumista kuvaavia ajatuksia esiintyi hypoteesin mukaisesti enemmän kauno- kuin tietokirjallisuutta luettaessa. Lisäksi uppoutumista kuvaava ajatustyyppi korreloi oletetusti itsearvioidun uppoutumisen ja lukukokemuksen arvioidun miellyttävyyden kanssa. Uppoutumista tai ajatusten harhailua kuvaavat ajatustyypit eivät muuttuneet merkittävästi lukemistehtävän aikana, mutta ajatusten verbaalisuus vaihteli lukemisen edetessä sekä kauno- että tietokirjallisuusryhmissä. Ennen lukemista arvioidun empatian havaittiin vaikuttavan siihen, kuinka paljon lukija koki itsearvioitua kaunokirjallisuuteen uppoutumista. Lisäksi havaittiin, että voimakas uppoutumiskokemus lisää lukijan kokemaa fiktiivisiin hahmoihin samastumista. Vähäistä uppoutumista raportoineet lukijat kokivat sen sijaan vähäisempää fiktiivisiin hahmoihin samastumista lukemistehtävän jälkeen kuin sitä ennen. Tutkimuksen tulokset eivät antaneet suoraa tukea aiemmissa tutkimuksissa havaitulle kaunokirjallisuuden lukemisen ja empatian väliselle yhteydelle. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että lukijan empaattisuus vaikuttaa lukemisen aikaiseen uppoutumiskokemukseen ja uppoutumisen määrä puolestaan heijastuu empatiassa tapahtuviin muutoksiin. Tulos tukee oletusta siitä, että taipumus uppoutua vaihtelee yksilöiden välillä. Lisäksi tutkimus tarjosi uutta tietoa siitä, minkälaisia ajatuksia kauno- ja tietokirjallisuuden lukemisen aikana viriää. Lukemisen ja sosiokognitiivisten prosessien välisestä yhteydestä ja yhteyteen vaikuttavista tekijöistä tarvitaan lisää tietoa, jotta lukemisen aikaisista prosesseista voidaan muodostaa kattava kuva.
dc.format.extent47
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.subjectempatia, kaunokirjallisuuden lukeminen, uppoutuminen, transportaatio, fiktiotunnehypoteesi, ajatusten harhailu, ajatustyypit
dc.titleLisääkö kaunokirjallisuuden lukeminen empatiaa? : Kauno- ja tietokirjallisuuden lukemisen herättämät ajatussisällöt ja narratiivin maailmaan uppoutuminen
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe20231002138390
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Psykologia|en=Psychology|
dc.contributor.departmentfi=Psykologian ja logopedian laitos|en=Department of Psychology and Speech-Language Pathology|


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot