Vastuullinen toimitusketju kiinteistösijoitusyhtiössä päämies-agentti-ongelman näkökulmasta tarkasteltuna

Abstract

Ajatus tutkimuksen toteuttamisesta syntyi EU:n taksonomia-asetukseen sekä kiinteistöjen ympäristösertifikaatteihin tutustumisen myötä, sillä kehittyvän sääntelyn sekä sidosryhmien esittämien vaatimusten täyttäminen asettaa toimitusketjuille uudenlaisia haasteita. Vaatimuksiin vastaaminen edellyttää kaikkien toimitusketjun osapuolien panosta, minkä vuoksi ostajaorganisaation on tärkeää tunnistaa toimitusketjuille tyypillinen kompleksisuus sekä päämies-agentti suhteiden ominaispiirteet. Toimeksiantajaorganisaation toimitusketjussa erityisesti päämies-agentti suhteiden ominaispiirteiden tunnistaminen on keskeistä, sillä agenttien rooli toimitusketjussa on korostunut.

Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa kiinteistösijoitusyhtiön toimitusketjun osapuolien vastuullisuusosaamista sekä tunnistaa mahdollisia estetekijöitä, jotka haittaavat vastuullisten toimintatapojen käyttöönottoa. Tavoitteena on lisäksi akateemisen kirjallisuuden ja empirian avulla tarjota toimeksiantajaorganisaation käyttöön koherentteja toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla toimitusketjun vastuullisuutta on mahdollista parantaa. Tutkimusongelmaan vastatakseen tutkimuksessa määritettiin seuraavat tutkimuskysymykset; miten päämies-agentti suhde vaikuttaa vastuullisuuden toteutumiseen kiinteistösijoitusyhtiön toimitusketjussa, ja millä toimenpiteillä kiinteistösijoitusyhtiö voi parantaa toimitusketjun vastuullisuutta?

Tutkimuksessa hyödynnetään laadullista tutkimusmenetelmää sekä konstruktiivista tutkimusotetta. Tutkimusprosessi aloitettiin kirjallisuuskatsauksella, jonka avulla laadittiin tutkimuksen teoreettinen viitekehys. Viitekehys perustuu päämies-agentti-teoriaan, vastuullisen toimitusketjujen johtamisen -teoriaan sekä kiinteistöalaa koskettavaan sääntelyyn ja ympäristösertifikaatteihin. Tutkimuksen havaintoaineistona hyödynnettiin toimeksiantajaorganisaation teettämää eettisen ohjeistuksen seurantakyselyä. Aineistoa täydennettiin lisäksi puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla.

Tutkimuksen tuloksissa päämies-agentti suhteen nähtiin vaikuttavan olennaisesti toimitusketjun vastuullisuuteen ja päämies-agentti suhteelle ominaisia ongelmia oli mahdollista tunnistaa tarkastellussa toimitusketjussa. Päämies-agentti-ongelman nähtiin korostuvan erityisesti uuden vastuullisuuteen liittyvien vaatimusten ja sääntelyn myötä. Tulosten voidaan nähdä olevan linjassa aiemman akateemisen kirjallisuuden kanssa. Tutkimuksessa tunnistettiin myös tarve kehittää toimeksiantajaorganisaation sisäisiä sekä ulkoisia toimintamalleja. Aineiston sekä akateemisen kirjallisuuden avulla laadittiin toimenpidesuosituksia, joista keskeisimmät olivat sisäisten prosessien selkeyttäminen, toimitusketjun sisäisen viestinnän kehittäminen, riittävän osaamistason varmentaminen sekä raportointi- ja dokumentointivelvoitteen kasvattaminen.

Tutkimuksen empiirisen kontribuution näkökulmasta tutkimus tarjoaa toimenpidesuosituksia, joilla toimeksiantajaorganisaatio voi rajoittaa tutkimuksessa havaittuja päämies-agentti suhteille tyypillisiä ongelmia. Toimenpidesuositusten perusteella toimeksiantajaorganisaation on mahdollista kriittisesti arvioida ja kehittää nykyisiä toimintamallejaan. Tutkimuksen teoreettisen kontribuution näkökulmasta tutkimus tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan tarkastella tutkimusongelmaa yhtäältä toimitusketjujen johtamisen näkökulmasta että rahoituksen näkökulmasta, minkä vuoksi tutkimuksella voidaan nähdä olevan uutuusarvoa.