Vanhempien kokemuksia neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten saamista palveluista sekä niihin liittyvistä haasteista ja eduista osallisuuden näkökulmasta
Yli-Rokki, Taina (2023-09-13)
Vanhempien kokemuksia neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten saamista palveluista sekä niihin liittyvistä haasteista ja eduista osallisuuden näkökulmasta
Yli-Rokki, Taina
(13.09.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231004138770
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231004138770
Tiivistelmä
Tarkastelen neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten vanhempien kokemuksia heidän
saamistansa palveluista ja tuesta. Lisäksi tutkin vanhempien kokemuksia palveluiden haasteista
ja miten vanhempien mielestä näitä haasteita voitaisiin vähentää. Vanhempien kokemuksia
arvioin osallisuuden näkökulmasta. Rajasin aineiston kouluikäisiin eli 7–18-vuotiaisiin
neuropsykiatrisesti oireileviin lapsiin ja nuoriin. Tutkimuksessa neuropsykiatrisilla lapsilla ja
nuorilla tarkoitetaan henkilöä, jolla on ADHD, autisminkirjo tai ADHD ja autisminkirjon
diagnoosi.
Aineiston keräsin verkkokyselyn avulla Turun seudun autismi- ja ADHD-yhdistys Aisti ry:n ja
Nepsy-Nurkan Facebook-sivuilta. Aineisto käsittää 50 vanhemman vastauksen, jotka analysoin
teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Vanhempien avoimien vastausten analysoimisessa
hyödynsin koodausta ja teemoittelua. Nämä erilaiset teemat kuvasivat vanhempien kokemuksia
heidän lastensa ja perheensä saamista palveluista, palveluissa esiintyvistä haasteista sekä
ehdotuksia miten palveluissa esiintyviä haasteita ja osallisuutta voitaisiin edistää.
Tutkimustulosten perusteella koululla ja kuntoutuspalveluilla oli merkittävä rooli lasten ja
nuorten elämässä. Vanhemmat kaipaisivat kuitenkin lapselleen enemmän kuntoutuspalveluita
sekä ammattilaisten puolelta perheiden kokonaisvaltaista huomioimista. Enemmistö
vanhemmista koki avun hakemisen vaikeaksi. Avun hakemista vaikeutti rakenteelliset haasteet
palvelujärjestelmässä sekä ammattilaisten osaaminen. Vanhempien mukaan avun hakemista
edistäisi se, että palvelujärjestelmää kehitettäisiin vastaamaan paremmin neuropsykiatrisiin
haasteisiin ja ammattilaisilla olisi enemmän neuropsykiatrista osaamista. Enemmistölle
perheistä osallisuuden kokemus jäi vaihtelevaksi tai huonoksi. Osallisuuden eri osa-alueet
toteutuivat pääasiallisesti huonosti tuen hakemisessa. Vanhempien mukaan ainoastaan
perheiden mahdollisuus ilmaista omia mielipiteitään toteutui hyvin. Osallisuuden osa-alueista
tiedonsaanti toteutui huonoiten. Vanhempien mukaan perheiden osallisuus lisääntyisi, jos
kehitettäisiin tiedonsaantia ja yhteistyötä sekä lisättäisiin perheiden kuuntelua.
Avainsanat: neuropsykiatriset oireet, palvelut, tukimuodot, palveluiden haasteet, osallisuus
saamistansa palveluista ja tuesta. Lisäksi tutkin vanhempien kokemuksia palveluiden haasteista
ja miten vanhempien mielestä näitä haasteita voitaisiin vähentää. Vanhempien kokemuksia
arvioin osallisuuden näkökulmasta. Rajasin aineiston kouluikäisiin eli 7–18-vuotiaisiin
neuropsykiatrisesti oireileviin lapsiin ja nuoriin. Tutkimuksessa neuropsykiatrisilla lapsilla ja
nuorilla tarkoitetaan henkilöä, jolla on ADHD, autisminkirjo tai ADHD ja autisminkirjon
diagnoosi.
Aineiston keräsin verkkokyselyn avulla Turun seudun autismi- ja ADHD-yhdistys Aisti ry:n ja
Nepsy-Nurkan Facebook-sivuilta. Aineisto käsittää 50 vanhemman vastauksen, jotka analysoin
teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Vanhempien avoimien vastausten analysoimisessa
hyödynsin koodausta ja teemoittelua. Nämä erilaiset teemat kuvasivat vanhempien kokemuksia
heidän lastensa ja perheensä saamista palveluista, palveluissa esiintyvistä haasteista sekä
ehdotuksia miten palveluissa esiintyviä haasteita ja osallisuutta voitaisiin edistää.
Tutkimustulosten perusteella koululla ja kuntoutuspalveluilla oli merkittävä rooli lasten ja
nuorten elämässä. Vanhemmat kaipaisivat kuitenkin lapselleen enemmän kuntoutuspalveluita
sekä ammattilaisten puolelta perheiden kokonaisvaltaista huomioimista. Enemmistö
vanhemmista koki avun hakemisen vaikeaksi. Avun hakemista vaikeutti rakenteelliset haasteet
palvelujärjestelmässä sekä ammattilaisten osaaminen. Vanhempien mukaan avun hakemista
edistäisi se, että palvelujärjestelmää kehitettäisiin vastaamaan paremmin neuropsykiatrisiin
haasteisiin ja ammattilaisilla olisi enemmän neuropsykiatrista osaamista. Enemmistölle
perheistä osallisuuden kokemus jäi vaihtelevaksi tai huonoksi. Osallisuuden eri osa-alueet
toteutuivat pääasiallisesti huonosti tuen hakemisessa. Vanhempien mukaan ainoastaan
perheiden mahdollisuus ilmaista omia mielipiteitään toteutui hyvin. Osallisuuden osa-alueista
tiedonsaanti toteutui huonoiten. Vanhempien mukaan perheiden osallisuus lisääntyisi, jos
kehitettäisiin tiedonsaantia ja yhteistyötä sekä lisättäisiin perheiden kuuntelua.
Avainsanat: neuropsykiatriset oireet, palvelut, tukimuodot, palveluiden haasteet, osallisuus