Naisystävällisempi yhteiskunta, erilaiset odotukset työstä? : Kansainvälinen vertaileva tutkimus työpreferenssien ja sukupuolten tasa-arvon välisestä yhteydestä
Salonen, Antti (2023-10-23)
Naisystävällisempi yhteiskunta, erilaiset odotukset työstä? : Kansainvälinen vertaileva tutkimus työpreferenssien ja sukupuolten tasa-arvon välisestä yhteydestä
Salonen, Antti
(23.10.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231103142977
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231103142977
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sukupuolten tasa-arvon yhteyttä työtä koskeviin odotuksiin, eli työpreferensseihin. Työpreferenssit ovat ihmisten työltään odottamiaan ominaisuuksia, kuten esimerkiksi, kuinka tärkeänä pitää hyvää palkkaa ja mahdollisuutta vaikuttaa työaikoihin. Työpreferenssit eroavat jonkin verran sukupuolten välillä ja vaikuttavat ammatinvalintaan, joka puolestaan vaikuttaa työmarkkinoiden koostumukseen. Siitä syystä on hyvä selvittää, onko sukupuolten tasa-arvon aste vaikuttamassa tiettyjen työpreferensseihin yleisyyteen eri maissa. Tutkielmassa tarkastellaan myös muiden tekijöiden, kuten sukupuolen ja hyvinvointivaltioiden, yhteyttä työpreferensseihin. Tutkimuksen aineisto on ISSP 2015: työorientaatiot IV, josta on valikoitu 26 maata Euroopasta, Aasiasta, Pohjois-Amerikasta, Etelä-Amerikasta ja Oseaniasta. Vastaajien määrä rajauksen jälkeen on 24405. Tutkimuksessa tarkastellaan työpreferenssejä iän, sukupuolen, koulutuksen, hyvinvointivaltioregiimien/maaryhmien, bruttokansantuotteen asukasta kohden ja sukupuolten tasa-arvon mittarin avulla. Tasa-arvon mittarina on käytetty WEF Gender Equality Indexiä. Tutkimuksessa on kolme työpreferenssiä selitettävinä muuttujina. Tutkimus on kansainvälinen vertaileva tutkimus ja käytettävä menetelmä on logistinen monitasoanalyysi. Tutkimuksen perusteella selviää, ettei sukupuolten tasa-arvo ole yhteydessä työpreferensseihin muun kuin preferenssin ”mahdollisuus auttaa toisia” osalta. Yhteys on kuitenkin monimutkainen, eikä välttämättä luotettava. Bruttokansantuote asukasta kohden on yhteydessä preferensseihin ”hyvät tulot” ja ”mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin”. Bruttokansantuotteen asukasta kohden kasvaessa, merkitys hyville tuloille ja mahdollisuudelle vaikuttaa työaikoihin vähenee. Hyvinvointivaltioregiimien/maaryhmien välillä ei ole eroja preferensseissä ”hyvät tulot” ja ”mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin”. Erojen puuttuminen kertoo siitä, etteivät työpreferenssit ole merkittävän erilaisia ihmisten silmissä hyvinvointivaltioregiimeissä. Tämä voi laajemmin vähentää hyvinvointivaltioiden teoreettista merkitystä analysoidessa eri maiden työelämää.