Arvionvaraisten erien tilintarkastus standardien mukaan ja etätarkastuksen haasteet niiden tarkastuksessa
Peltola, Kaisa (2023-10-02)
Arvionvaraisten erien tilintarkastus standardien mukaan ja etätarkastuksen haasteet niiden tarkastuksessa
(02.10.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231115146790
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231115146790
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia tilintarkastustoimenpiteitä tilintarkastajat suorittavat merkittäviin arvionvaraisiin eriin ja miten arvionvaraisten erien tilintarkastusta säätelevää tilintarkastusstandardia noudatetaan käytännössä merkittävien arvionvaraisten erien tilin-tarkastuksessa. Lisäksi tutkielma tarkastelee, miten tilintarkastusalalla viime vuosina yleistynyt etätarkastus vaikuttaa arvionvaraisten erien tilintarkastuksessa.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään tutkielman pääteemaa, eli arvionvaraisiin eriin liittyvää aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta sekä arvionvaraisten erien tilintarkastusta sääntelevän tilintarkastusstandardin ISA 540 sisältöä. Lisäksi teoreettinen viitekehys sisältää etätarkastuksen ja muun muassa siihen merkittävästi liittyvän vuorovaikutuksen ja viestintävälineiden tutkimuskirjallisuutta. Tutkielma on menetelmältään kvalitatiivinen ja tutkielman aineisto on kerätty teemahaastatteluin. Kerätty aineisto on käsitelty sisällönanalyysin keinoin.
Tilintarkastusstandardi antaa kolme vaihtoehtoa tarkastustoimenpiteeksi arvionvaraisille erille. Tutkielman tulokset osoittavat, että tilintarkastajat käyttävät tilintarkastusta suorittaessaan tilin-tarkastusstandardin antamia eri vaihtoehtoja riippuen tarkastettavasta erästä. Tutkielman tarkoituksena on tutkia myös sitä, miten tilintarkastusstandardin sisältöä noudatetaan käytännössä, eli miten tilintarkastajat soveltavat standardin kohtia käytännön tarkastustoimenpiteissä. Tässä keskityttiin erityisesti tarkastustapaan, jossa tilintarkastaja tarkastaa sitä, miten johto on tehnyt kirjanpidollisen arvion.
Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että käytettäessä tarkastustapaa, jossa tarkastetaan sitä, miten johto on tehnyt kirjanpidollisen arvion, saatetaan joissain tilanteissa tilintarkastajien toimesta alkaa tarkastaa johdon tekemää arviota ja hankkimaan sitä tukevaa evidenssiä sen sijaan, että kyseenalaistettaisiin merkittävästi arvion oikeellisuutta. Tutkielman tulosten perusteella tilintarkastajat kiinnittävät hyvin paljon huomiota arvioissa käytettyihin oletuksiin ja matemaattiseen laskentaan, jolloin standardin mainitsemat yhtäläiset tarkastusalueet, eli menetelmät ja tieto jäävät toissijaiseksi tarkastuskohteeksi. Tutkielman tuloksista havaitaan myös, että muitakin standardin tärkeitä kohtia jää tilintarkastajien toimesta mainitsematta.
Tutkielman toisen keskeisen teeman, eli etätarkastuksen osalta tutkielman tuloksista havaitaan, että pääasiassa etätarkastukseen siirtymisen ja tilintarkastuksen etänä suorittamisen koetaan vaikuttavan merkittävien arvionvaraisten erien tilintarkastuksessa erityisesti kommunikaatioon, jota suurin osa haastatelluista tilintarkastajista piti arvionvaraisten erien tilintarkastuksen kannalta kriittisenä tekijänä. Tutkielman tulosten mukaan etätarkastuksessa kommunikoinnin haasteet saattavat heikentää arvionvaraisten erien tilintarkastuksen suorittamista ja erityisesti kasvokkain käytävien keskustelujen kautta saatavan tilintarkastusevidenssin puute saattaa vaikuttaa heikentävästi tilintarkastuksen johtopäätökseen.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään tutkielman pääteemaa, eli arvionvaraisiin eriin liittyvää aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta sekä arvionvaraisten erien tilintarkastusta sääntelevän tilintarkastusstandardin ISA 540 sisältöä. Lisäksi teoreettinen viitekehys sisältää etätarkastuksen ja muun muassa siihen merkittävästi liittyvän vuorovaikutuksen ja viestintävälineiden tutkimuskirjallisuutta. Tutkielma on menetelmältään kvalitatiivinen ja tutkielman aineisto on kerätty teemahaastatteluin. Kerätty aineisto on käsitelty sisällönanalyysin keinoin.
Tilintarkastusstandardi antaa kolme vaihtoehtoa tarkastustoimenpiteeksi arvionvaraisille erille. Tutkielman tulokset osoittavat, että tilintarkastajat käyttävät tilintarkastusta suorittaessaan tilin-tarkastusstandardin antamia eri vaihtoehtoja riippuen tarkastettavasta erästä. Tutkielman tarkoituksena on tutkia myös sitä, miten tilintarkastusstandardin sisältöä noudatetaan käytännössä, eli miten tilintarkastajat soveltavat standardin kohtia käytännön tarkastustoimenpiteissä. Tässä keskityttiin erityisesti tarkastustapaan, jossa tilintarkastaja tarkastaa sitä, miten johto on tehnyt kirjanpidollisen arvion.
Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että käytettäessä tarkastustapaa, jossa tarkastetaan sitä, miten johto on tehnyt kirjanpidollisen arvion, saatetaan joissain tilanteissa tilintarkastajien toimesta alkaa tarkastaa johdon tekemää arviota ja hankkimaan sitä tukevaa evidenssiä sen sijaan, että kyseenalaistettaisiin merkittävästi arvion oikeellisuutta. Tutkielman tulosten perusteella tilintarkastajat kiinnittävät hyvin paljon huomiota arvioissa käytettyihin oletuksiin ja matemaattiseen laskentaan, jolloin standardin mainitsemat yhtäläiset tarkastusalueet, eli menetelmät ja tieto jäävät toissijaiseksi tarkastuskohteeksi. Tutkielman tuloksista havaitaan myös, että muitakin standardin tärkeitä kohtia jää tilintarkastajien toimesta mainitsematta.
Tutkielman toisen keskeisen teeman, eli etätarkastuksen osalta tutkielman tuloksista havaitaan, että pääasiassa etätarkastukseen siirtymisen ja tilintarkastuksen etänä suorittamisen koetaan vaikuttavan merkittävien arvionvaraisten erien tilintarkastuksessa erityisesti kommunikaatioon, jota suurin osa haastatelluista tilintarkastajista piti arvionvaraisten erien tilintarkastuksen kannalta kriittisenä tekijänä. Tutkielman tulosten mukaan etätarkastuksessa kommunikoinnin haasteet saattavat heikentää arvionvaraisten erien tilintarkastuksen suorittamista ja erityisesti kasvokkain käytävien keskustelujen kautta saatavan tilintarkastusevidenssin puute saattaa vaikuttaa heikentävästi tilintarkastuksen johtopäätökseen.