Maankäyttömaksut lisä- ja täydennysrakentamishankkeissa – Kustannusten kattamista vai arvonnousun verotusta
Kollin, Juuso (2023-10-16)
Maankäyttömaksut lisä- ja täydennysrakentamishankkeissa – Kustannusten kattamista vai arvonnousun verotusta
(16.10.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231103142937
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231103142937
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, missä määrin maankäyttösopimusten osana sovittavien sopimuskorvausten tulisi vastata kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi tutkielmassa perehdytään osaltaan siihen, missä määrin korvauksia voidaan lain mukaan edes periä puhtaasti asemakaavamuutoksen tuoman arvonnousun myötä. Tarkastelun keskiössä ovat nimenomaan lisä- ja täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä sovittavat korvaukset.
Tämän selvittämiseksi tutkielmassa paneudutaan muutaman keskeisen maankäyttösopimuksia maapoliittisena keinona käyttävän kaupungin maapoliittisiin ohjelmiin. Maapoliittisten ohjelmien perusteella vaikuttaa, että sopimuskorvauksia peritään jokseenkin arvonnousun verotuksen kaltaisesti. Näkemys perustuu etenkin siihen, että maksujen määräämisessä noudatettavista tasoista on tehty kunnallisella tasolla linjauksia, joiden mukaan korvauksena peritään tietty prosenttiosuus asemakaavamuutoksen aiheuttamasta arvonnoususta. Näyttää siltä, että arvonnousun leikkauksen kaltainen järjestelmä nousee pintaan etenkin lisä- ja täydennysrakentamistilanteissa, jossa yhdyskuntarakentamisesta ei enää tyypillisesti juurikaan aiheudu kustannuksia.
Tutkielma on menetelmältään lainopillinen. Tutkielmassa esitetään voimassa olevaan oikeuteen ja oikeustieteessä yleisesti hyväksyttyihin lain tulkintamenetelmiin perustuen perusteltuja näkemyksiä sen puolesta, että tietty kustannusvastaavuus maankäyttömaksujen ja yhdyskuntarakentamisen kustannusten välillä tulisi säilyä. Todellisista kustannuksista liikaa irtaantuvat sopimuskorvaukset viittaavat pikemminkin arvonnousun verotuksen kaltaiseen systeemiin, mikä ei ole ollut lainsäätäjän tarkoitus.
Tämän selvittämiseksi tutkielmassa paneudutaan muutaman keskeisen maankäyttösopimuksia maapoliittisena keinona käyttävän kaupungin maapoliittisiin ohjelmiin. Maapoliittisten ohjelmien perusteella vaikuttaa, että sopimuskorvauksia peritään jokseenkin arvonnousun verotuksen kaltaisesti. Näkemys perustuu etenkin siihen, että maksujen määräämisessä noudatettavista tasoista on tehty kunnallisella tasolla linjauksia, joiden mukaan korvauksena peritään tietty prosenttiosuus asemakaavamuutoksen aiheuttamasta arvonnoususta. Näyttää siltä, että arvonnousun leikkauksen kaltainen järjestelmä nousee pintaan etenkin lisä- ja täydennysrakentamistilanteissa, jossa yhdyskuntarakentamisesta ei enää tyypillisesti juurikaan aiheudu kustannuksia.
Tutkielma on menetelmältään lainopillinen. Tutkielmassa esitetään voimassa olevaan oikeuteen ja oikeustieteessä yleisesti hyväksyttyihin lain tulkintamenetelmiin perustuen perusteltuja näkemyksiä sen puolesta, että tietty kustannusvastaavuus maankäyttömaksujen ja yhdyskuntarakentamisen kustannusten välillä tulisi säilyä. Todellisista kustannuksista liikaa irtaantuvat sopimuskorvaukset viittaavat pikemminkin arvonnousun verotuksen kaltaiseen systeemiin, mikä ei ole ollut lainsäätäjän tarkoitus.